Kolmas korkeakoulujen auditointikierros on valmisteilla: osa 1/4

Korkeakoulujen KARVI-auditoinnin kohteisiin otettiin kantaa ja arviointimallin kehittämistä ideoitiin seuraavaksi kuudeksi vuodeksi kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen järjestämässä seminaarissa tänään. Teemana oli arjessa osaava, hyvinvoiva ja vaikuttava korkeakoulu. Tähän blogiin asiasta syntyy tekstien sarja seminaarista poimittua pohtien: kolmannen auditointikierroksen taustafilosofiaa; osaamista luova korkeakoulu; vaikuttava korkeakoulu; kehittävä ja hyvinvoiva korkeakoulu.

Auditoinnin periaatetta ja luonnetta on mallinnettu suhteessa ESG:hen eli laadunvarmistuksen periaatteisiin ja suosituksiin eurooppalaisella korkeakoulutusalueella. Aikaisempiin auditointikierroksiin verraten korostuvat entisestään arvioinnin kehittävä luonne, prosessin digitalisoituminen ja sen myötä toteutuva valmisteluprosessin keventäminen ja saadun tiedon entistä parempi ja laajempi avoin hyödyntäminen korkeakoulujen keskeisten tehtävien kehittämisessä. Tähän liittyy mm. tunnistettujen hyvien käytänteiden esille saaminen entistä selkeämmin.

Erityiseen arvoonsa on tulevan auditointikierroksen valmistelussa nostettu opiskelija- ja opiskelulähtöisyys opetuksessa ja laatutyön vaikuttavuus osana laatujärjestelmän toimivuutta.
Siitäkin keskusteltiin, miten tutkimus tulee osaksi auditoinnin prosessia korkeakouluissa; onko se erillinen auditoinnin kohde vai läpäisevänä teemana auditoinnin kohteissa. Hyviä puheenvuoroja aiheesta käytettiin.

Suomessa vielä vahvistamaton korkeakoulutustakin koskeva kansallinen viitekehys on tulossa eduskunnan käsittelyyn. Lain tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksestä  on tarkoitus tällä tiedolla tulla voimaan 1.1.2017.


Tämän vuoden loppuun mennessä suurimmat kysymykset kolmannen auditointikierroksen tavoitteissa on ratkaistu ja alkaa auditoinnin manuaalin kirjoittaminen tulevia korkeakoulujen kansallisia auditointeja varten. Kuulostaa hyvältä, että KARVI-auditoinnin suunnitteluryhmä on tällaisia yhteisiä kehittämis- ja kuulemistilaisuuksia järjestänyt ja ottanut korkeakoulut ja opiskelijat laajasti mukaan auditoinnin periaatteiden valmisteluun asiantuntijoina.

Työn opinnollistamisesta sanottua

Koulutammeko opiskelijoita työelämään, jossa he jo ovat?

Työn opinnollistamisen kautta omaa työtään vastaavalla tai sitä lähellä olevalla koulutusalalla opiskeleva AMK-opiskelija pystyy suorittamaan opintojaan joustavasti.

Työkokemus tuo mukanaan osaamista, jonka kehittämiseen opiskelija on motivoitunut, koska hän osaa liittää koulutuksessa saatavan syvemmän tai laajemman ymmärryksen arjen työtehtäviinsä. Oppimisesta tulee omakohtaista.

Työssä käyvä opiskelija tuo oppimistilanteeseen luontevasti ajantasaisen työelämätietouden juuri siihen opintojaksoon, jota hän opinnollistaa työssään. Opettaja pystyy hyödyntämään tämän yhteyden suoraan työelämäyhteistyönä opettamaansa asiaan ja kehittää omia työelämäverkostojaan luontevalla tavalla.

Yli puolet suomalaisista yksinasuvista korkeakouluopiskelijoista työskentelee opintojensa ohella.
Noin 60 % heistä koulutusalaansa vastaavissa työtehtävissä. Työllä on vaikutusta osaamisen syntyyn ja kasvuun myös osana AMK-koulutusta ja tilanne pitää osata ja voida hyödyntää koulutuksessa.

Työn opinnollistamisessa oppivat ja siitä hyötyvät kaikki - opiskelija, työnantaja ja AMK-tutkintoon kouluttava.

Keinovalikoima ja opinnollistamisen pedagogiikka on vielä kehittyvää, olemme vasta alussa.

Myös arvioinnin menettelyt ja työkalut tarvitsevat kehittämistä. Kyse on siitä, millaisin  kriteerein arvioimme saavutettua osaamista ja voiko se olla itse asiassa riippumatonta siitä, miten osaaminen on hankittu.

Työn opinnollistamisessa tärkeää on arvioinnin kehittävä merkitys ja vuorovaikutteisuus. Opettaja on vastuussa arvioinnista, mutta mukaan on tärkeää saada myös itsearvioinnin, vertaisarvioinnin ja esimiesarvioinnin tehtävään soveltuvia työkaluja.

Näyttötilaisuuksissa työn opinnollistaminen mallintuu opiskelijaa tasapuolisesti kohtelevaksi ja jäsentää ja kehittää toimintaa AMK-tasoisena pedagogisena ratkaisuna.

AMK on työelämäläheinen korkeakoulutusmuoto. Työn opinnollistaminen on tähän yksi, tällä hetkellä voimakkaan kehittämisen alla oleva muoto, joka haastaa opettajat ja opetuksen, mutta tuo myös uusia mahdollisuuksia ennakoivaan ja osaamistarpeeseen vastaavaan koulutukseen.

Työelämäyhteyksistä työelämässä oppimisen yhteistyöhön

Tyyli - työelämäjaksoja ja työssäoppimista yliopisto-opintoihin
Verkkovirta - työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä ammattikorkeakouluissa
OKM - työn opinnollistaminen, monipuoliset työelämäyhteydet, uudistuva korkeakoulu, joka kehittää toimintatapojaan, opiskelijanäkökulma, alakohtainen, koulutustasoa vastaava työllistävyys, itsensä työllistäminen, yrittäjyys, ahotoinnin merkitys elinikäisen oppimisen prosessissa, laatu
Korkeakoulupedagoginen verkosto - digitaaliset valmennusohjelmat henkilöstölle, BYOD ja PLE, digipedagogisen osaamisen kehittäminen, toteutusten monimuotoistuminen, tiimiopettajuus, opiskelijan työtunnit keskeinen huomioitava asia opetuksessa.
EK - miten rakentaa suoraa yhteistyötä korkeakoulujen, korkeakoulututkimuksen, yritysten ja rahoittajien välille.

Yllä oleva on pikainen katsaus alkuviikon ajankohtaisiin aiheisiin korkeakouluja ja työelämää koskevissa yhteistilaisuuksissa, joihin minulla oli mahdollisuus osallistua SAMKin edustajana. Päivien jälkeen ei jäänyt mitään epäselvää siitä, että puhumme oikeista asioista opetuksen kehittämisestä, teemme oikeita asioita ja toimimme oikeaan aikaan viimeistään nyt. 

Selkeää on, että kaikki amkit olemme hyvin samanlaisessa tilanteessa rakentaessamme opetuksen ja työelämän suoria yhteyksiä opiskelijalähtöisesti. Työn opinnollistamisesta on siinä tulossa tärkeä väylä, johon työkaluja ja menettelyjä ollaan rakentamassa joka paikassa. Niin myös SAMKissa. Olemme hyödyntämässä Verkkovirta-hankkeessa kokeiltuja ja tuottettuja aineistoja ja menetelmiä omaan opiskeluympäristöömme soveltavalla tavalla. Jatkossa jaamme myös omia kokemuksiamme muille.

Tämän viikon aikana odotan vielä ilmoittautumisia työn opinnollistamisen kokeiluun, jonka infotilaisuuteen 11.11. kutsumme opinnollistamisen pilottiin ilmoittautuneet opiskelijat ja näyttöjä vastaanottavat opettajat. Varsinainen näyttöpäivä järjestetään 27.1.2017 Porissa ja Raumalla.

SAMKin työn opinnollistamisen pilottiin on avattu HOT-näyttöpäivän Moodle-sivu, johon kannattaa käydä tutustumassa. Työssä käyvä korkeakouluopiskelija tuo työelämän ja työn opinnollistamisen opintoihin mukanaan yhä useammin, se voi merkitä opetuksellekin mainioita uusia tuulia, vaikka myös uuden oppimista.

AMKpedagogiikasta on moneksi

Olen matkalla Jyväskylään, torstaina järjestettävään eAMK-OKM-kärkihanketapaamiseen, jossa AMKit ovat rahoituksen hakuvaiheessa kiinteästi mukana. Tänään puolestaan työstimme hanketta työn ja koulutuksen vahvemmasta pedagogisesta liitosta 15 AMKin yhteisvoimin. Ohjaus, opettajan työn ohjaavan roolin kasvaminen, eOhjaus ja e-palvelut, digitalisaatio, pedagogiikkaan liittyvät digivalmiudet ja ohjausosaaminen siinä, vaihtoehtoiset suoritustavat ja arvioinnin kehittäminen, työn opinnollistaminen, ahotointi - kaikki tämä puhuttaa nyt korkeakouluja ihan tasaisesti kaikkialla. Lopulta kyse on saman asian eri puolista: korkeakoulupedagogiikkaa uudistetaan ja keskiössä on osaaminen.

SAMKissa digitaalista osaamista otetaan haltuun koko AMKin voimalla, tällä viikolla viimeksi asia on koskettanut ja koskettaa koko henkilöstöä Digiope-koulutuksen voimalla. Olemme siis ihan asian ytimessä. Se, mitä selkeästi ainakin tarvitaan, on ohjausosaaminen. Miten hyödyntää verkkoa oppimaan ohjaamisessa ja itseohjautuvuuden tukemisessa, miten saada tietoa oppimisesta ja ohjaustarpeesta, miten olla läsnä etänä, mitä se ohjaus ja tuki on, mitä verkossa opiskelija opettajalta odottaa ja tarvitsee? Meillä on siitä näkemys, onko se sama kuin opiskelijalla? Siinä opimme varmasti ajan myös tätä työtä tekemällä ja palautetta kuuntelemalla. On hienoa, että on mahdollisuus näihin kysymyksiin hakea vastauksia yhdessä.

Työn ja opetuksen yhteensovittamisesta on syytä puhua myös, sekin tarvitsee myös digitaalisia työkaluja. Ennen muuta siinä kiinnostaa tällä hetkellä se, mitä se voi tarjota yksittäisen opettajan opetukseen ja sitä kautta AMKin opetukseen laajemmin opiskelijan mukanaan tuomina luontevina työelämäyhteyksinä työn opinnollistamisen kautta.

Siihen palataan vielä, viimeistään ensi viikolla.