Käänteisen oppimisen idea on enemmän kuin uudelleen löydetty opetusmenetelmä. Kyse on laajemmin opetus-, oppimis- ja ohjauskäsityksen uudelleen ymmärtämisestä. Lyhyesti voisi tiivistää, että tässä pedagogisessa viitekehyksessä opetus nähdään erilaisten oppimista tukevien mahdollisuuksien luomiseksi, oppiminen opiskelijan työksi, oppimaan ohjaaminen opettajan pedagogiseksi tehtäväksi.
Käytännössä siirtyminen perinteisestä luokkahuoneopetuksesta Flipped Learning -ajatteluun ei ole helppo. Opettajalle se merkitsee aluksi epävarmuuden tunnetta siitä, tapahtuuko oppimista, jos opettaja ei itse ole pääroolissa kertomassa, mitä ja kuinka opitaan tällä tunnilla. Opiskelijalta, joka on tottunut opettajajohtoiseen opetukseen, odotetaankin kykyä ohjata omaa oppimistaan, kykyä arvioida omaa osaamistaan ja kykyä toimia sen mukaan oppiakseen lisää.
Itseohjautuva opiskelija voi osata toimia hyvin yksinkin, mutta käänteisen luokkahuoneen menetelmässä korostuu opettajan kyky ohjata oppimista. Kiinnostava tähän liittyvä ajatus on ajatus oppimisen vapaudesta. Oppimista ei sidota luokkahuoneeseen, vaan opiskelija ohjataan perehtymään asiaan itsenäisesti parhaaksi katsomallaan tavalla, yksin tai yhdessä, hänen tarvitsemassaan ajassa. Opettajan pedagogista osaamista tarvitaan silloin kohtaamisissa verkossa tai ryhmässä, kun osaamista vahvistetaan yhteisellä tekemisellä osaamisen vahvistamiseksi.
Tärkeitä elementtejä tämän oppimiskäsityksen mukaisessa oppimisessa ovat opiskelijan opetussuunnitelman mukainen, vaikkakin henkilökohtainen osaamistavoite sekä kannustava, ohjaava ja jatkuva palaute. Yksilölähtöinen oppiminen herättää opettajassa kysymyksen, miten voisi toteuttaa yksilölähtöistä ohjausta isossakin ryhmässä. Avuksi voi ottaa esimerkiksi yhteisöllisen oppimisen ja tietysti myös digitaaliset oppimisympäristöt, joissa oppimista tuetaan aineistoilla, joihin voi palata aina uudelleen sekä tehtävillä, joita voi tehdä itsenäisesti ja saada niistä myös itsearvioinnin tueksi arviointipalautteen.
Näitä pohdintoja ja paljon lisää käänteisestä oppimisesta avataan Marika Toivolan, Pekka Peuran ja Markus Humalojan v. 2017 ilmestyneessä Flipped learning - Käänteinen oppiminen -teoksessa.
