Hyvää joulua ja menestystä vuodelle 2017

Vuosi 2016 alkaa olla voiton puolella. Opetuksen kentällä on SAMKissa tapahtunut taas paljon ja uusia toimiakin on vireillä. Digitaalinen opettajuus hallitsi teemana vahvasti sekä puheissa että käytännössä. Uusi SAMKin strategia sai jo ensimmäisiä toimeenpanojaan, mm. lukujärjestyksiä ryhdyttiin toteuttamaan uudella tavalla tavoitteena se, että jatkossa parannamme yhteistuumin opiskelijalähtöisen työskentelyn aikataulua ja prosessia. Hankitun ja hankittavan osaamisen teema oli tärkeä ja on sitä edelleen, 27.1.17 järjestämme ensimmäisen näyttöpäivän työn opinnollistamisen teemalla. Tässä vain muutamia ihan pinnalta raapaisten.

Suuri kiitos väellemme, että olette olleet taas hienosti mukana viemässä SAMKin opetusta eteenpäin.

Hyvää ja lepoa suovaa Joulun aikaa!

Itseohjautuvuus ei ole yksinohjautuvuutta - tämäkin todettiin viimeisimmässä SAMKin Peda-Agorassa

Opettajan rooli oppimistilanteessa ja suhteessa opiskelijaan on ollut jo pitkään muutoksessa. Tämän päivän yksi iso puheenaihe koulutusta koskien on kysymys, eikö enää opeteta tai miksi ei enää opeteta. Opiskelussa - yhä enemmän perusasteelta lähtien - tehdään projekteja, toimitaan ryhmissä ja opiskellaankin uusia asioita ja ilmiöitä yhdessä. Haetaan tietoa eri lähteistä, yhä useammin verkon lähteistä. Oppijasta ja oppimisesta on tullut tähti pedagogiikan kentällä - opettajasta oppimisen ohjaaja, suunnannäyttäjä ja osaamisen tunnistaja ja tunnustaja. Opiskelijan odotetaan ottavan vastuu omasta osaamisestaan ja sen suunnasta.

Tälle on selityksensä. Toisin kuin ennen tieto on nyt kaikkien saatavilla jatkuvasti. Verkko on sitä pullollaan ja sen myötä uudenlaiseksi osaamiseksi on tullut informaation tunnistaminen disinformaatiosta. Oman kriittisen medianlukutaidon merkitys oppimisen ja osaamisen kasvun kannalta on paitsi ammattitaitoa, myös kansalaistaitoa ja koulutuksesta puhuttaessa oppimisen perustaitoa. Aikanaan kun itse toimin medianlukutaitoon panostavassa koulujen sanomalehtiyhteistyössä, medianlukutaitoa vietiin median toimesta oppilaitoksiin erilaisten koulutus-  ja teemapäivien mukana. Nyt media koko laajuudessaan on siinä opettajan ja opiskelijan pöydällä tai taskussa, aina saatavilla. Näin on käynyt myös oppimateriaalille mitä suurimmassa määrin. Samalla vastuu tunnistaa oikea tieto on siirtynyt tiedon käyttäjälle mitä suurimmassa määrin. On opittava löytämään oikea tieto, on osattava sitä jalostaa ja soveltaa. Siinä opettajan rooli on yhä useammin ohjata, valmentaa ja varmistaa oppiminen - kyllä vielä myös opettaa.

Paitsi tieto, myös toiminta on yhä enemmän verkoissa ja verkottunutta - niin vapaa-ajalla kuin työelämässä. Suomalaisten mielestä verkostot auttavat menestymään, mutta harva kokee verkostoitumisen omaksi toimintatavakseen. Luovuutta, vuorovaikutusta ja verkostoitumistaitoja pidetään tulevaisuuden työelämätaitoina. (Sitra 2016, Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään.) Itse asiassa moni työelämän osaamistaitoja koskeva tutkimus on todennut näin jo pitkään. Onko nyt tullut aika oppia tämä asia? Koulutuksella voi olla tässä iso merkitys, kun opitaan ohjaamaan oppimista ja verkostoissa tapahtuvaa oppimista.

Verkostojen rakentaminen alkaa koulutuksessa, opetusmenetelmillä on siinä roolinsa. Peräänkuulutamme opiskelijoita itseohjautuvuutta ja sitä tarvitaankin. Jotta pystyy toimimaan ryhmässä ja verkostoissa, tarvitaan uskallusta ja itseluottamusta olla ryhmän jäsen ja halua kantaa vastuuta oman osaamisensa ja samalla ryhmän osaamisen kasvusta. Jos katsoo Sitran tuoretta tutkimustietoa, voi päätellä, että tämä ei ole meille kovin luontainen taito.

Itseohjautuvuudella ja yksinohjautuvuudella on kuitenkin "vissi" ero. Itsekin muistan kouluajalta ryhmätöitä, joissa tuntui, että ryhmä jäi oman onnensa nojaan tehtävänsä kanssa. Ehkä aina ei osattu opettajalta apua edes hakea, ei ollut tuntua siitä, että on oppimisessa valmennettavana. Ehkä ei aina ollutkaan. Valmentajan rooli ei ole helppo. Opettaja on perinteisesti tottunut ottamaan vastuun opetuksen prosessista, tänä päivänä hän ottaa vastuuta oppimisen prosessista. Itseohjautuvuuteen ohjaaminen ja sen tukeminen on osa oppimisen prosessia ja siten opettajan tehtävää tämän päivän opetuksessa. Jos opiskelija kokee, että häntä valmennetaan, hän kokee, että hän oppii ja saa opetusta, häntä ei silloin ole jätetty yksin oppimaan.

Tänään käynnistyi työn opinnollistamisen pilotti

Työn opinnollistamisen pilotin info järjestettiin SAMKissa tänään. Tuloksia nähdään 27.1. järjestettävässä HOT-näyttöpäivässä.

Mukana ovat nyt viisi opiskelijaa ja heidän työnantajansa sekä opinnollistamisen näytön ohjaajat ja näytön vastaanottajat SAMKista. Hieno ydinjoukko, joka oli myös selkeästi kehittämisen hengessä mukaan lähtenyt. Tämä kokonaisuus antaa erinomaisen pohjan yhteiselle kehittämiselle.

Uusi asia on mukava saada pilotoinnin kautta liikkeelle. Opiskelijalähtöisestä työn opinnollistamisesta halutaan mallintaa toiminto, joka kohtelee opiskelijoita tasavertaisesti ja on myös saavutettavissa tasavertaisesti silloin, kun siihen opiskeliijalla edellytykset on olemassa.

Työn opinnollistamisessa opiskelu viedään luokkahuoneista työpaikoille. Tutkinnossa edellytettävää osaamista hankitaan suunnitelman mukaisesti työtä tekemällä ja kytkemällä käytännön tekeminen aiheeseen liittyvään tietoperustaan. Opinnot ja työ kulkevat silloin käsi kädessä, opiskelijan ammattitaito kehittyy, opinnot ja tutkinnon valmistuminen vauhdittuvat ja työpaikallakin voidaan opiskelijan tuoma osaaminen hyödyntää työn ja toiminnan kehittymisenä. Opetuksen ja työn yhteistyönä syntyy uusia verkostoja ja uudenlaista yhteistyötä, kun oppimisympäristö laajenee.

Kolmas korkeakoulujen auditoitikierros on valmisteilla, osat 2 - 4/4: keskustelun helmiä

Keskustelun helmiä auditoinnin kehittämisseminaarista poimin liittyen suunniteltuihin auditointikohteisiin:


2/4 Osaamista luova korkeakoulu

Osaamista luovassa korkeakoulussa opiskelijat osallistuvat suunnitteluun. Opiskelija on keskiössä ja aktiivisessa oppijan roolissa.

Valinnasta valmistumiseen tunnistetaan ja mallinnetaan opiskelijan opintopolku.

Joustavat opintomahdollisuudet tukevat opiskelijan hyvinvointia ja kuormittavuus on mitoitettu opinnoissa oikein.

Fasilitoitu, työpajatyyppinen auditointitilaisuus antaisi ehkä enemmän erityisesti silloin, kun auditoinnin kohderyhmänä ovat opiskelijat.


3/4 Vaikuttava korkeakoulu

Tutkimuksen, taiteen ja koulutuksen vaikuttavuus ja vuorovaikutuksellisuus ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tukevatko tieto- ja toimintaverkostot vuorovaikutusta ja miten vuorovaikutuksen johtaminen toteutetaan verkostoituvassa ympäristössä?
Miten toimintakulttuuri edistää uudistumista?


4/4 Kehittävä ja hyvinvoiva korkeakoulu

Henkilöstön osaamisen kehittäminen nähdään sekä johtamis- että hyvinvointikysymyksenä. Avainsanoina osallistaminen, vastuuttaminen, kuormittuminen ja jaksaminen sekä strategian jalkautuminen aidolla tavalla arkeen.


Jäämme odottamaan toteutusta ja kuulumisia siitä uudistetulla korkeakoulujen auditointikierroksella, joka käynnistyy ensi vuonna.

Kolmas korkeakoulujen auditointikierros on valmisteilla: osa 1/4

Korkeakoulujen KARVI-auditoinnin kohteisiin otettiin kantaa ja arviointimallin kehittämistä ideoitiin seuraavaksi kuudeksi vuodeksi kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen järjestämässä seminaarissa tänään. Teemana oli arjessa osaava, hyvinvoiva ja vaikuttava korkeakoulu. Tähän blogiin asiasta syntyy tekstien sarja seminaarista poimittua pohtien: kolmannen auditointikierroksen taustafilosofiaa; osaamista luova korkeakoulu; vaikuttava korkeakoulu; kehittävä ja hyvinvoiva korkeakoulu.

Auditoinnin periaatetta ja luonnetta on mallinnettu suhteessa ESG:hen eli laadunvarmistuksen periaatteisiin ja suosituksiin eurooppalaisella korkeakoulutusalueella. Aikaisempiin auditointikierroksiin verraten korostuvat entisestään arvioinnin kehittävä luonne, prosessin digitalisoituminen ja sen myötä toteutuva valmisteluprosessin keventäminen ja saadun tiedon entistä parempi ja laajempi avoin hyödyntäminen korkeakoulujen keskeisten tehtävien kehittämisessä. Tähän liittyy mm. tunnistettujen hyvien käytänteiden esille saaminen entistä selkeämmin.

Erityiseen arvoonsa on tulevan auditointikierroksen valmistelussa nostettu opiskelija- ja opiskelulähtöisyys opetuksessa ja laatutyön vaikuttavuus osana laatujärjestelmän toimivuutta.
Siitäkin keskusteltiin, miten tutkimus tulee osaksi auditoinnin prosessia korkeakouluissa; onko se erillinen auditoinnin kohde vai läpäisevänä teemana auditoinnin kohteissa. Hyviä puheenvuoroja aiheesta käytettiin.

Suomessa vielä vahvistamaton korkeakoulutustakin koskeva kansallinen viitekehys on tulossa eduskunnan käsittelyyn. Lain tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksestä  on tarkoitus tällä tiedolla tulla voimaan 1.1.2017.


Tämän vuoden loppuun mennessä suurimmat kysymykset kolmannen auditointikierroksen tavoitteissa on ratkaistu ja alkaa auditoinnin manuaalin kirjoittaminen tulevia korkeakoulujen kansallisia auditointeja varten. Kuulostaa hyvältä, että KARVI-auditoinnin suunnitteluryhmä on tällaisia yhteisiä kehittämis- ja kuulemistilaisuuksia järjestänyt ja ottanut korkeakoulut ja opiskelijat laajasti mukaan auditoinnin periaatteiden valmisteluun asiantuntijoina.

Työn opinnollistamisesta sanottua

Koulutammeko opiskelijoita työelämään, jossa he jo ovat?

Työn opinnollistamisen kautta omaa työtään vastaavalla tai sitä lähellä olevalla koulutusalalla opiskeleva AMK-opiskelija pystyy suorittamaan opintojaan joustavasti.

Työkokemus tuo mukanaan osaamista, jonka kehittämiseen opiskelija on motivoitunut, koska hän osaa liittää koulutuksessa saatavan syvemmän tai laajemman ymmärryksen arjen työtehtäviinsä. Oppimisesta tulee omakohtaista.

Työssä käyvä opiskelija tuo oppimistilanteeseen luontevasti ajantasaisen työelämätietouden juuri siihen opintojaksoon, jota hän opinnollistaa työssään. Opettaja pystyy hyödyntämään tämän yhteyden suoraan työelämäyhteistyönä opettamaansa asiaan ja kehittää omia työelämäverkostojaan luontevalla tavalla.

Yli puolet suomalaisista yksinasuvista korkeakouluopiskelijoista työskentelee opintojensa ohella.
Noin 60 % heistä koulutusalaansa vastaavissa työtehtävissä. Työllä on vaikutusta osaamisen syntyyn ja kasvuun myös osana AMK-koulutusta ja tilanne pitää osata ja voida hyödyntää koulutuksessa.

Työn opinnollistamisessa oppivat ja siitä hyötyvät kaikki - opiskelija, työnantaja ja AMK-tutkintoon kouluttava.

Keinovalikoima ja opinnollistamisen pedagogiikka on vielä kehittyvää, olemme vasta alussa.

Myös arvioinnin menettelyt ja työkalut tarvitsevat kehittämistä. Kyse on siitä, millaisin  kriteerein arvioimme saavutettua osaamista ja voiko se olla itse asiassa riippumatonta siitä, miten osaaminen on hankittu.

Työn opinnollistamisessa tärkeää on arvioinnin kehittävä merkitys ja vuorovaikutteisuus. Opettaja on vastuussa arvioinnista, mutta mukaan on tärkeää saada myös itsearvioinnin, vertaisarvioinnin ja esimiesarvioinnin tehtävään soveltuvia työkaluja.

Näyttötilaisuuksissa työn opinnollistaminen mallintuu opiskelijaa tasapuolisesti kohtelevaksi ja jäsentää ja kehittää toimintaa AMK-tasoisena pedagogisena ratkaisuna.

AMK on työelämäläheinen korkeakoulutusmuoto. Työn opinnollistaminen on tähän yksi, tällä hetkellä voimakkaan kehittämisen alla oleva muoto, joka haastaa opettajat ja opetuksen, mutta tuo myös uusia mahdollisuuksia ennakoivaan ja osaamistarpeeseen vastaavaan koulutukseen.

Työelämäyhteyksistä työelämässä oppimisen yhteistyöhön

Tyyli - työelämäjaksoja ja työssäoppimista yliopisto-opintoihin
Verkkovirta - työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä ammattikorkeakouluissa
OKM - työn opinnollistaminen, monipuoliset työelämäyhteydet, uudistuva korkeakoulu, joka kehittää toimintatapojaan, opiskelijanäkökulma, alakohtainen, koulutustasoa vastaava työllistävyys, itsensä työllistäminen, yrittäjyys, ahotoinnin merkitys elinikäisen oppimisen prosessissa, laatu
Korkeakoulupedagoginen verkosto - digitaaliset valmennusohjelmat henkilöstölle, BYOD ja PLE, digipedagogisen osaamisen kehittäminen, toteutusten monimuotoistuminen, tiimiopettajuus, opiskelijan työtunnit keskeinen huomioitava asia opetuksessa.
EK - miten rakentaa suoraa yhteistyötä korkeakoulujen, korkeakoulututkimuksen, yritysten ja rahoittajien välille.

Yllä oleva on pikainen katsaus alkuviikon ajankohtaisiin aiheisiin korkeakouluja ja työelämää koskevissa yhteistilaisuuksissa, joihin minulla oli mahdollisuus osallistua SAMKin edustajana. Päivien jälkeen ei jäänyt mitään epäselvää siitä, että puhumme oikeista asioista opetuksen kehittämisestä, teemme oikeita asioita ja toimimme oikeaan aikaan viimeistään nyt. 

Selkeää on, että kaikki amkit olemme hyvin samanlaisessa tilanteessa rakentaessamme opetuksen ja työelämän suoria yhteyksiä opiskelijalähtöisesti. Työn opinnollistamisesta on siinä tulossa tärkeä väylä, johon työkaluja ja menettelyjä ollaan rakentamassa joka paikassa. Niin myös SAMKissa. Olemme hyödyntämässä Verkkovirta-hankkeessa kokeiltuja ja tuottettuja aineistoja ja menetelmiä omaan opiskeluympäristöömme soveltavalla tavalla. Jatkossa jaamme myös omia kokemuksiamme muille.

Tämän viikon aikana odotan vielä ilmoittautumisia työn opinnollistamisen kokeiluun, jonka infotilaisuuteen 11.11. kutsumme opinnollistamisen pilottiin ilmoittautuneet opiskelijat ja näyttöjä vastaanottavat opettajat. Varsinainen näyttöpäivä järjestetään 27.1.2017 Porissa ja Raumalla.

SAMKin työn opinnollistamisen pilottiin on avattu HOT-näyttöpäivän Moodle-sivu, johon kannattaa käydä tutustumassa. Työssä käyvä korkeakouluopiskelija tuo työelämän ja työn opinnollistamisen opintoihin mukanaan yhä useammin, se voi merkitä opetuksellekin mainioita uusia tuulia, vaikka myös uuden oppimista.

AMKpedagogiikasta on moneksi

Olen matkalla Jyväskylään, torstaina järjestettävään eAMK-OKM-kärkihanketapaamiseen, jossa AMKit ovat rahoituksen hakuvaiheessa kiinteästi mukana. Tänään puolestaan työstimme hanketta työn ja koulutuksen vahvemmasta pedagogisesta liitosta 15 AMKin yhteisvoimin. Ohjaus, opettajan työn ohjaavan roolin kasvaminen, eOhjaus ja e-palvelut, digitalisaatio, pedagogiikkaan liittyvät digivalmiudet ja ohjausosaaminen siinä, vaihtoehtoiset suoritustavat ja arvioinnin kehittäminen, työn opinnollistaminen, ahotointi - kaikki tämä puhuttaa nyt korkeakouluja ihan tasaisesti kaikkialla. Lopulta kyse on saman asian eri puolista: korkeakoulupedagogiikkaa uudistetaan ja keskiössä on osaaminen.

SAMKissa digitaalista osaamista otetaan haltuun koko AMKin voimalla, tällä viikolla viimeksi asia on koskettanut ja koskettaa koko henkilöstöä Digiope-koulutuksen voimalla. Olemme siis ihan asian ytimessä. Se, mitä selkeästi ainakin tarvitaan, on ohjausosaaminen. Miten hyödyntää verkkoa oppimaan ohjaamisessa ja itseohjautuvuuden tukemisessa, miten saada tietoa oppimisesta ja ohjaustarpeesta, miten olla läsnä etänä, mitä se ohjaus ja tuki on, mitä verkossa opiskelija opettajalta odottaa ja tarvitsee? Meillä on siitä näkemys, onko se sama kuin opiskelijalla? Siinä opimme varmasti ajan myös tätä työtä tekemällä ja palautetta kuuntelemalla. On hienoa, että on mahdollisuus näihin kysymyksiin hakea vastauksia yhdessä.

Työn ja opetuksen yhteensovittamisesta on syytä puhua myös, sekin tarvitsee myös digitaalisia työkaluja. Ennen muuta siinä kiinnostaa tällä hetkellä se, mitä se voi tarjota yksittäisen opettajan opetukseen ja sitä kautta AMKin opetukseen laajemmin opiskelijan mukanaan tuomina luontevina työelämäyhteyksinä työn opinnollistamisen kautta.

Siihen palataan vielä, viimeistään ensi viikolla. 

Vaikuttavaa korkeakoulutusta

Korkeakoulujen yhteiskunnallista vaikuttavuutta pohditaan ja siihen annetaan eväitä kesällä avatussa vaikuttavakorkeakoulu.arene.fi-sivustossa, olet ehkä itsekin ollut tuomassa sinne oman näkökulmasi.

Silmiin osui sieltä montakin kiinnostavaa asiaa, mutta erityisesti alla oleva:
"Koulutustehtävän näkökulmasta korkeakoulujen vaikuttavuusosaamisen keskiössä on korkeakoulun kyky ennakoida yhteiskunnan osaamistarpeita tuleviin työvoimatarpeisiin vastaamiseksi, näkemys  elinikäisestä oppimisesta sekä rohkeus kehittää pedagogiikkaa siten, että opetus  perustuu myös rohkeisiin ja innovatiivisiin kokeiluihin. Kokeilukulttuuri tukee oppimista mahdollisuuksien näkemiseen, riskien hallintaan ja luovaan ongelmanratkaisuun." (vaikuttavakorkeakoulu.arene.fi). Sivuston sisältöjä voi edelleen kommentoida ja ehdottaa hyviä käytänteitä osoitteessa https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/75/osallistuminen/206/keskustelu/.

Tällä viikolla kokoontuvat SAMKissa sekä harjoittelun ohjaajat että työn opinnollistamista kehittävät asiantuntijat tuomaan uusia näkökulmia, kokeilevia lähestymistapoja siihen, miten opiskelijan työhön voidaan liittää ja miten se voidaan saada tuottamaan syvempää oppimista osana korkeakouluopintoja.

Asia on kaikissa AMKeissa ajankohtainen. Ideana se ei ehkä kuitenkaan ole aivan uusi sikäli, että kyllähän me jo nyt opintojaksoseloisteissakin usein kirjoitamme osaamisvaatimuksena erilaisia työelämätaitoja. Usein niitä on vaikea, joskus mahdotonkin arvioida ilman selkeää työelämäkontekstia. Kun opiskelija tuo alakohtaisen työelämän mukanaan opintoihin, se tilanne kannattaa sekä hänen että kouluttajan hyödyntää. Oppimista on vielä siinä, miten se tehdään, siksi on tärkeää, että saamme kokemuksia ja hyviä käytänteitä jakoon.

Kevään 2017 työjärjestyksiä suunnitellaan nyt

Kevään 2017 työjärjestyssuunnittelu on SAMKissa alkanut, ensin osaamisalueilla ja opettajilla, 15.10.16 alkaen suunnittelijat Hanna ja Juha työstävät niitä julkaisukuntoon.

On ollut hienoa saada seurata, miten hyvin ensimmäistä kertaa toteutettu, laajasti keskitetty  työjärjestyssuunnittelu on otettu meillä vastaan ja sen on nähty palvelevan tarkoitustaan.

Kokosimme tänään tiimissä ensimmäisen kierroksen kokemuksia ja hyvältähän tuo näyttää. Jotain kehitettävääkin toki on löydetty: Suunnittelu sujuu sitä paremmin, mitä huolellisemmin tunteja ja ryhmiä koskevat tiedot ilmoitetaan. Toinen kriittinen tekijä on, että tiedot tulevat ajallaan, jolloin  erityiset vaatimukset pystytään ottamaan huomioon opetusta viikoille ja tiloihin sijoitettaessa. Lopputuloksen, siis toteutettavien työjärjestysten kannalta olennaisen tärkeää on se, että tiedot ovat oikein ja riittävät heti alussa ja mahdollisista muutoksista tieto tulee nopeasti sitä tarvitseville työjärjestysten tekijöille. Yhteistyöstä opitaan koko ajan tässä vielä lisää, mutta hyvin on alkuun päästy.
 
 




 

AMK-koulutuksen konteksti työelämän edellyttämässä osaamisessa

Ammattikorkeakoulussa opetustyötä tekevällä tunnistetaan helposti kolme asiantuntijuuden roolia, jotka täydentävät toisiaan: asiantuntijuuteen tarvitaan tieteenalatieto ja työelämän kokemustieto sekä kouluttajan asiantuntijuuteen erityinen pedagoginen osaamisperusta. Tätä kombinaatiota Katri Aaltonen on kuvannut Ammattikorkeakoulupedagogiikkaa 2 -teoksessa (2012) opettajan pedagogisena tietoperustana.

Opettajan oma käsitys opettajuudesta ja opiskelijoista sekä tieto siitä, millaiseen työelämään ja tehtävään ammattikorkeakoulu ja tämä tutkinto ovat opiskelijoita kouluttamassa ovat tärkeässä osassa, kun tehdään valintoja, miten opetusta toteutetaan käytännössä. Moni muistaa, että tästä käytettiin pedagogisessa koulutuksessa nimitystä käyttötieto. Kun toimintaympäristö muuttuu, käyttötiedoltakin odotetaan uutta.

Opintojaksosta riippumatta AMKissa kyse on työelämävalmiuksien kasvattamisesta - teoreettisten, tiedollisten ja sivistyksellisten tavoitteiden ohella. Opetustyössä on mahdollisuus ja siihen sisältyy myös vastuu vaikuttaa opiskelijan ammattikuvan syntymiseen ja ammatti-identiteetin vahvistamiseen. Työelämätietoudesta, siis siitä työelämästä tietämisestä, mihin koulutamme väkeämme, on aina vain vahvemmin tullut osa ammattitaitoa AMK-opettajalle. Viime vuosina työelämässä opittua osaamista on opittu tunnistamaan ja arvioimaan, ja jos aiemmin on jo opetukseen tuotu käytännönläheisyyttä ja työelämäläheisyyttä, nyt mietitään ratkaisuja, joilla tutkinto-opiskelijan opintojen aikaista työtä voidaan opinnollistaa ja tuoda koulutus osaksi työn arkea ja arjen työn kehittämiseen. Uudenlainen ajattelu vaatii uutta osaamista ja uusia keinoja.

Opettajan työtä leimaa aina vain enemmän ohjauksellisuus ja yhteinen tekeminen. Pedagogiikassa yksi muutosta aiheuttava tekijä on digitaalisuuden läpileikkaava laajeneminen ja sitä kautta toimintaympäristön muutos. Kun siihen yhdistyvät uudet oppimisen tavat ja entistä yksilöllisemmät oppimispolut, en muista, että oman opettajuuteni aikana olisi yhtä paljon ollut ilmassa pedagogista puhetta asiasta, joka todella tapahtuu toimintaympäristön muuttuessa.