keskiviikko 28. marraskuuta 2018

Onko teillä töissä SAMKin opiskelija? - Onnistuuko opinnollistaminen?

Opinnollistamisen seminaari Onko teillä töissä SAMKin opiskelija? - Onnistuuko opinnollistaminen? järjestettiin SAMK-kampus Porissa 22.11.2018.

Saimme n. 60 henkilön voimin kuulla opiskelijoiden ja työnantajapuolen kokemuksia siitä, miten opintojen vieminen käytännön työhön on kehittänyt työtä ja opiskelijan osaamista motivoivalla ja opintoja edistävällä tavalla.

Projekti- ja viestinnän opinnot solahtivat sujuvasti työhön, jossa tradenomi AMK -opiskelijan tehtävänä on työssään tiimipäällikkönä toteuttaa projekti sen suunnittelusta toteuttamiseen ja johtamiseen asti.

Energia- ja ympäristötekniikkaa opiskeleva ympäristöinsinööri on pystynyt työhönsä opinnollistamaan useita ammattiopintojaan ammattikorkeakoulusta ja samalla on kasvanut osaaminen oman työnsä hoitamiseen motivoivalla tavalla.

Pitkis-leirit ovat tarjonneet monipuolisia projekti- ja harjoittelumahdollisuuksia jo vuosia erityisesti sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Yhteistyössä nähdään kehittämisen mahdollisuuksia, opinnollistamisen yksi keskeinen ajatus on, miten opiskelijan mukana voidaan tuoda työhön sellaista kehittävää osaamista, josta hyötyvät sekä työpaikka että opiskelija.

Mitä sitten saa ammattikorkeakoulu? Uutta pedagogista tekemistä ja osaamista, kiinteää työelämäyhteistyötä aineessa kuin aineessa, motivoituneita opiskelijoita ohjattavaksi ja tietysti aikataulussaan valmistuvia opiskelijoita. On tutkimuspohjaista tietoa siitä, että korkeakouluopiskelija, joka tekee työtä opiskelemallaan alalla opintojensa aikana, saa työstään tukea opintoihinsa ja opinnot etenevät jopa keskimääräistä paremmin.

Kiitos kuuluu kaikille seminaariin osallistuneille, opinnollistajille ja heidän ohjaajilleen rohkeasta tekemisestä ja uskalluksesta kokeilla ja kehittää. Saimme hyviä kysymyksiä ja kävimme hyviä keskusteluja, jotka ovat puhuttaneet pitkin viikkoa vielä viikko seminaarin jälkeenkin.


Seminaari toteutettiin osaa valtakunnallista Toteemi-hanketta ja ohjelmassa oli mukana myös ReKey-hankkeen puheenvuoro matkailun koulutuksen opoinnollistamiskokeiluista.

keskiviikko 7. marraskuuta 2018

Tutkinnon osia ja monimuotoisuutta

Uudistuvaan korkeakoululainsäädäntöön ollaan tuomassa korkeakouluille mahdollisuus tutkintojen osien toteuttamiseen henkilöstökoulutuksen tyyppisesti myytävänä koulutuksena.

Käytännössä tämä näyttäisi merkitsevän tutkintojen tuotteistamista niin, että syntyy täydennyskoulutuksena tai avoimen ammattikorkeakoulun koultutuksena tuotettuja koulutustuotteita, joille on työelämässä ja laajemminkin kysyntää.

Millaisia ratkaisuja korkeakouluissa kehitetään, se jää vielä nähtäväksi. Hyvänä arvauksena voisi pitää sitä, että koulutus on jollain tapaa järkevä kytkeä olemassa olevaan tutkintokoulutukseen. Monimuotoisuuden tarjoaminen ns. päiväopetuksen rinnalla, luonnollisesti verkko-oppimisympäristöjen tuominen mukaan entistä monipuolisemmin ja niissä tapahtuvan oppimisen ohjauksen kehittäminen ovat suuntia, joihin pedagoginen työ kehittyy nyt ja lähitulevaisuudessa.

Tänään kolmen kehittämishankkeen,(Toteemi, eAMK ja KOPE) asiantuntevin voimin koottiin ajatuksia Kokeile ja kehitä -seminaarissa. Päällimmäisenä ajatuksena nyt, kun päivän teemoja ja keskusteluja mietin, on se, miten erilaisissa koulutuksen kehittämishankkeissa saadaan syntymään tuloksia, jotka vahvistavat laajasti korkeakoulutusta Suomessa. Miten hankkeiden hienot tulokset juurtuvat ja lähtevät edelleen kehittymään eri oppilaitoksissa, se jää nähtäväksi. Joka tapauksessa yhteisellä tekemisellä on ollut ja on valtava voima. On ollut hienoa saada olla mukana tällaisessa yhteisessä kehittämisessä ja samalla asemoida oman ammattikorkeakoulun tekemistä korkeakoulukentällä laajemmin tapahtuvaan kehittämiseen.

Ihan parasta on ollut huomata, että olemme hyvässä kehittämisen vauhdissa mukana ja teemme oikeita asioita sen suhteen myös SAMKissa.

tiistai 9. lokakuuta 2018

Työn opinnollistamisesta järjestettiin kyselytunti opiskelijoille Porin kampuksen kirjastossa


Työn opinnollistaminen vaihtoehtoisena suoritustapana opintojaksolla oli esillä 9.10.2018 Porin kampuksen kirjastossa. Muutamia keskusteluja käytiin ja opiskelijoita käytiin opetus- ja laatupalveluiden toimesta informoimassa myös heidän pöydissään opinnollistamisen mahdollisuudesta. Sammakkon facebookin kautta tiedon oli saavuttanut 1200 kävijää. Silti jäi tunne, että kovin ohuella tiedolla opiskelijat ovat edelleen työn opinnollistamisesta vaihtoehtoisena tapana suorittaa opintoja SAMKissa.

On selvää, että kuluvan syksyn aikana tietoisuus kasvaa, sillä asiaan liittyviä kyselyjä on kuulemani mukaan liikkeelle lähdössä osaamisalueilta. Se on hienoa. Opinnollistaminen voi opiskelijalle olla merkittävä keino edistää opintoja itseä motivoivalla tavalla ja samalla omaa osaamista työtehtävissään kehittäen.

Työn opinnollistamista tehdään tutummaksi jälleen myös 22.11. järjestettävässä seminaarissa, johon toivotaan nyt mukaan myös SAMKin opiskelijoita työllistäviä työnantajia. 


Onko teillä töissä
SAMKin opiskelija?
– Onnistuuko työn opinnollistaminen?


Seminaari järjestetään torstaina 22.11.2018 SAMK-kampus Porissa, auditorio C213, Satakunnankatu 23
Ilmoittautuminen 12.11.2018 mennessä: https://elomake.samk.fi/lomakkeet/8395/lomake.html

Ohjelma to 22.11.2018 klo 14 - 16

Seminaarin avaus
                          toimitusjohtaja, rehtori Jari Multisilta

Työn opinnollistaminen ammattikorkeakouluopinnoissa
                          opetuksen kehittämispäällikkö Eeva-Leena Forma

Case1: Projekti- ja viestintäopinnot mukaan työelämän projektiin Kelassa
                          tiimipäällikkö, liiketalouden tradenomiopiskelija Iida Ahtiainen


Kahvitauko

Työn opinnollistaminen haastaa kehittämään korkeakoulutusta
                          tiimivastaava Heini Korvenkangas ja lehtori Vappu Salo, SAMK, ReKey-hanke

Case 2, Opinnollistaminen onnistuu oman alan työtehtäviin Boliden Harjavalta Oy:ssä
ympäristöinsinööri, energia- ja ympäristötekniikan insinööriopiskelija Annika Salonen

Case 3, LiiKulla on kokemusta työn opinnollistamisesta jo pitkään
leiritoiminnan kehittäjä Jurkka Virtala, LiiKu

Keskustelu

Seminaarin päätös

Seminaari järjestetään osana Toteemi-hanketta, jossa on mukana 16 ammattikorkeakoulua ja kaksi yliopistoa. Hankkeessa vahvistetaan opintojen aikaista korkeakouluopiskelijoiden työmarkkinoille kiinnittymistä ja työllistyvyyttä sekä korkeakoulun ja työelämän välistä yhteistyötä.






keskiviikko 26. syyskuuta 2018

Jatkuva oppiminen tuo uudenlaista haastetta korkeakouluihin

Opetus- ja kulttuuriministeriö kannustaa korkeakouluja kehittämään jatkuvan oppimisen malleja nyt voimakkaasti. Taustalla on ajatus siitä, että miljoona työikäistä on tällä hetkellä täydennyskoulutusta vailla ja korkeakoulujen odotetaan vastaavan tähän haasteeseen. Taustalla on myös tavoite, että vuoteen 2030 mennessä yli 50 %:lla 25 - 34-vuotiaista on korkeakoulututkinto.

Täydennyskoultusta korkeakoulut ovat toteuttaneet jo pitkään. Jatkuvan oppimisen ajatus on tuomassa siihen mahdollisuuden tuottaa tutkinnon osia työnantajille myytävinä kokonaisuuksina. Näitä jatkuvan oppimisen malleja ja tuotteita korkeakouluissa valmistaudutaan nyt myös kehittämään. Aikaisemmin tutkinnon osia ei tällaisina paketteina ole ollut tarjolla, vaikka toki yksittäisiä opintoja avoimen ammattikorkeakoulun kautta kuka tahansa on voinut korkeakouluissa suorittaa.

Paitsi haasteita, kehityksessä nähdään myös mahdollisuuksia joustaviin opiskelu- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksiin. Yhtenä haasteena on tietysti myös se, miten työnantajapuolella tällainen täydennyskoulutusmahdollisuus otetaan vastaan. Mahdollisuus sen kautta validoituun täydennyskoulutukseen on kuitenkin olemassa, kunhan lainsäädäntö tulee tukemaan muutoksen toteuttamista. Lainsäädäntöön liittyvä prosessi on parhaillaan käynnissä.

tiistai 21. elokuuta 2018

Oppimisanalytiikka - avain parempaan oppimiseen ammattikorkeakouluissa

Tänään käynnistetään ammattikorkeakoulujen yhteinen Oppimisanalytiikka-hanke Tampereella. SAMKissa hanke keskittyy olemassa olevien oppimisympäristöjen Moodlen, HILLin ja EXAMin hyödyntämiseen oppimisen ohjaamisen työkaluna.

Oppimisanalytiikassa liikutaan herkällä alueella, kun ollaan mittaamassa yksilöä koskevaa tietoa. EU:n uusi tietosuojalaki antaa perusraamit sille, mitä tietoa, missä tarkoituksessa, kuka ja kuinka avoimesti opiskelijan oppimisesta voidaan mitata analyysityökaluilla. Opiskelijan tulee myös itse olla tietoinen oppimisanalyyttisen tiedon keräämisestä ja käytöstä ja antaa siihen suostumuksensa.  Hankkeessa onkin olennaista myös luoda yhteiset toimintavat, jotka huomioivat tietosuojaa koskevat yhä tiukentuneet kysymykset.

Tavoitteet oppimista koskevan analyysitiedon kehittämiseen lähtevät opiskelijasta, opettajasta ja koulutusorganisaatiosta. Opintoanalytiikka antaa meille jo määrällistä tietoa opintosuorituksista. Saamme ja tarvitsemme organisaationa koulutusta koskevaa tietoa opintosuoritusten, tutkintojen tai vaikkapa opiskelijamäärien kehittymisestä. Tätä tietoa käytetään hallinnollisiin päätöksiin sekä oman korkeakoulun sisällä että esimerkiksi koulutuksia koskevissa rahoituspäätöksissä.

Oppimisanalytiikassa mennään nyt syvemmälle oppimisen kysymyksiin Oppimisanalytiikka-hankkeen kanssa. Opiskelijalle on tärkeää saada palautetta omasta oppimisestaan niin, että hän voi kehittää osaamistaan analyysitiedon avulla. Palautteen odotetaan olevan oppimiseen ohjaavaa ja motivoivaa, ei vain arvioivaa. Opettajalle analyysitieto antaa eväitä kohdentaa oppimisen ohjausta ryhmässä tarvittaviin kohtiin ja ohjausta tarvitseville opiskelijoille. Oppimisanalyyttisen tiedon tarve korostuu verkon oppimisympäristöissä. Siellä tarvitaan uudenlaisia työkaluja myös opettajan työhön, jossa ohjauksen osuus on ollut kasvava osa työtä.

Oppimisanalytiikka rakentaa sillan korkeakoulupedagogiikan ja opetuksen tukena olevien ja sitä mittaavien tietojärjestelmien välille. Olennaista on, että kerättävällä tiedolla pitää olla selkeä tarkoitus. Herkän, yksilöä koskevan tiedon keräämisellä on oltava vahvat perusteet ja sen pitää olla opiskelijan oman osaamisen kasvua edistävää. Tästä tullaan myös siihen, että analyysityökaluin saatavaa tietoa on osattava ja pystyttävä tulkitsemaan oikein, jotta se palvelee kehittävää tarkoitustaan.

SAMKissa Oppimisanalytiikan hankkeen projektipäällikkönä toimii verkko-opetuksen koordinaattori Katja Lempinen.


perjantai 8. kesäkuuta 2018

”Osallisuus, yhteistyö ja luottamus ovat koulutuksen kehittämisen avainasioita”



Kansallisen koulutuksen arviointikeskus KARVIn arviointifoorumissa 2018 pohdittiin, millaista osaamista suomalainen koulutusjärjestelemä tuottaa, toteutuuko koulutuksen tasa-arvo ja vastaako osaaminen työelämän vaatimuksia. Kompaktissa paketissa saatiin ajankohtaista arviointitietoa koulutuksen nykytilasta. Teemoina olivat Osallisuus, tasa-arvo ja hyvinvointi, Osaaminen ja yhteistyö sekä Luottamus. Vaikka arvioinnit on toteutettu erikseen eri kouluasteilla, tuloksista on helposti löydettävissä yleisemminkin päteviä huomioita. Seuraavassa muutamia nostoja esityksistä:

Ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun johtavat opintopolut tulevat nivelvaiheen arviointiin 2018–2021. Maahanmuuttajilla suurimmaksi esteeksi korkeakouluopintoihin pääsyyn on tunnistettu suomen kielen heikko taito. 

Opiskelijahuollon tulisi olla mukana jokaisen oppilaitoksessa työskentelevän tehtävässä, tarvitaan välittävää toimintakulttuuria. Opiskeluhuollon painopisteen tulee olla yhteisöllisessä ja ennaltaehkäisevässä opiskeluhuollossa.

Pedagoginen johtajuus luo puitteet yhteisöllisen toiminnan luomiseen, täydennyskoulutukseen, opetussuunnitelmatyöhön osallistumiseen ja toimintakulttuurin kehittämiseen. Ammatillisessa koulutuksessa osaamisperustaisuus lisää asiakaslähtöisyyttä ja vie koulutusta oikeaan suuntaan. Haasteena on työpaikkojen riittävyys ja opettajien ja työpaikkojen osaaminen ja laadunvarmistus, kun oppiminen viedään työpaikoille. 

Korkeakoulusektorilla laatuauditoinnissa edistyneen tason korkeakouluilla on selkeä tehtävä, tunnustettu asema ja tiennäyttäjän rooli. Niillä on rohkeutta asettaa laaja-alaisia, konkreettisia ja monitasoisia tavoitteita alueellisesti, laajemmin yhteiskunnassa ja kansainvälisesti. Edistyneen tason korkeakouluissa on osallistava toimintakulttuuri ja vuorovaikutteisuus näkyy myös opiskelijan arjessa.

Luottamus edellyttää osallistamista. Opiskelijoiden osallisuutta opetuksen ja koulutuksen kehittämisessä tulee lisätä kaikilla asteilla.

KARVIn Arviointifoorumi on katsottavissa Youtubessa ja koko aineisto KARVIn Arviointifoorumi-sivustolta.