Terveiset Verkkovirta-hankkeesta, jossa tänään teemana oli vapaaehtoistyön opinnollistaminen. Saimme kuulla Roihu-partioleiristä, jossa rakennettiin 17 000 partiolaisen kyläyhteisö yhdeksäksi päiväksi. Hanke itsessään oli tietysti useamman vuoden hanke. Kuulimme esimerkit Metropolian ja Humakin opiskelijoilta, jotka olivat työn opinnollistamisen periaatteella suorittaneet samalla reippaan määrän opintopisteitä tutkintoonsa. Toinen heistä oli koko tapahtuman some-vastaava, joka tehtävässä ja siihen liittyneissä opinnoissa suoritti samalla 20 opintopistettä digitaalisen kulttuurin opintojaan. Toinen oli tapahtumatuotannosta vastaava, joka suoritti samalla mm. 20 opintopistettä liiketalouden opintoja vastatessaan samalla tapahtumatuotannon taloudesta. Tapahtuma vaatii monenlaista osaamista, tarvittiin rakentamista, logistiikkaa, terveydenhoitoa, majoituspalveluja, viestintää, kansainvälisyysosaamista jne. Kaikkea sitä, mitä mekin täällä SAMKissa tuotamme.
Vapaaehtoistyötä ei aina mielletä työksi. Työn opinnollistamisen kannalta työ ja vapaaehtoistyö ovat kuitenkin samalla viivalla silloin, kun osaamista tunnistetaan ja tunnustetaan korkeakoulussa, Tässä on vielä tekemistä, ylipäätään siinä, että työn ja vapaaehtoistyönkin opinnollistamisesta saadaan korkeakoulutuksessa siihen arvoon, mikä sille on haluttu antaa hallitusohjelmassa ja korkeakoulupedagogiikan kehittämisessä laajasti.
Mikä sitten saisi vauhtia työn opinnollistamisen tasavertaisten käytänteiden luomiseen? Edellytyksiä sille on. Reippaasti yli puolet korkeakouluopiskelijoista tekee työtä opintojensa ohella. Joka kolmas suomalainen toimii vapaaehtoistyössä ja Tilastokeskuksen mukaan heistä 78 % osoittaa kiinnostusta opinnollistamiseen. Suurin haaste on varmasti opetuksen käytännöissä, myös opettajien osaamisessa ja opiskelijoiden tietoisuudessa opinnollistamisen mahdollisuudesta. Opettajien pedagoginen täydennyskoulutus voisi tähän tuoda apua osaltaan. Tietoa opinnollistamisesta on kuitenkin varsin avoimesti saatavissa amkverkkovirta-sivustolla. SAMKissa työn opinnollistamisen prosessia on mallinnettu syksystä alkaen ja työ jatkuu tänä vuonna. Tähän työhön pääsee mukaan vaikkapa ottamalla yhteyttä allekirjoittaneseen näin alkajaisiksi.
keskiviikko 25. tammikuuta 2017
keskiviikko 11. tammikuuta 2017
Opinnäytetyöt välittävät kuvaa monipuolisesta ja monialaisesta AMK-koulutuksesta
SAMKissa toteutettiin syksyn aikana opinnäytetöiden laatuun liittyvä sisäinen auditointi kesällä 2016 valmistuneista töistä. Sain olla yksi töiden lukijoista ja oli hienoa huomata, kuinka erilaisista aiheista ja kuinka hyviä töitä meillä tehdään eri koulutuksen aloilla.
SAMKin opiskelijoilla on käytössään hyvä opinnäytetyön ohje ja sen tukena opinnäytetyön asettelumalli, jota osataan hyvin hyödyntää. Ohje ja malli ovat myös kehittyneet jatkuvasti vuosien saatossa erityisesti opinnäytetyön kehittämisryhmän aktiivisen työn tuloksena.
Mutta oli myös kehittämiseen tähtääviä syitä, miksi sisäinen auditointi haluttiin tehdä. Opinnäytetyö on julkinen opiskelijan näyttö ammattikorkeakoulutuksen tuottamasta osaamisesta opintojen päättymisen vaiheessa. Opinnäytetyöt ovat helposti ja milloin tahansa kaikkien ulottuvilla valtakunnallisessa Theseus-järjestelmässä. On luonnollista, että kouluttajaa kiinnostaa, millaisen kuvan ammattikorkeakoulun monialaisesta koulutuksesta ne antavat ja millaisia töitä meillä koko laajuudellamme tehdään. Halu oli myös oppia, mitä voisimme tehdä paremmin tai ehkä toisin.
Jotain myös opittiin.
Ensimmäisenä on tärkeää antaa tunnustus tekijöille ja ohjaajille hyvistä töistä. Niitä saamme vuosittain esille myös SAMKin omassa Osaaja-opinnäytetyökilpailussa.
Toisaalta kehittämiskohteitakin löytyi.
Ensimmäinen ja usein ainoaksikin jäävä luettava kokonaisuus on tiivistelmä, jonka tulisi yhdellä sivulla antaa kuva koko työstä tavoitteineen, menetelmineen ja tuloksineen. Siihen kannattaa panostaa. Totesimme myös, että menetelmäkoulutukseen on hyvä jälleen panostaa uudella innolla. Erilaisia töitä erilaisilla menetelmillä tehdään paljon, osaamista on paljon, osaaminen on hyvä vain saada yhteiseen jakoon entistä paremmin. SAMKin opinnäytetöille tehdään plagiaatintunnistustarkastus, kuten tapahtuu monessa muussakin korkeakoulussa. Lähdemerkintäkäytännöt ja siihen läheisesti liittyvä aihe plagiaatintunnistus kuuluvat myös tulevien koulutusten teemoihin.
Opinnäytetöihin kannattaa käydä tutustumassa Theseuksessa. Siellä näkee monipuolisen kirjon jo nyt, mutta opinnäytetyöt saavat myös uudenlaisia muotoja. Viime syksynä SAMKista valmistui ensimmäinen päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö.
SAMKin opiskelijoilla on käytössään hyvä opinnäytetyön ohje ja sen tukena opinnäytetyön asettelumalli, jota osataan hyvin hyödyntää. Ohje ja malli ovat myös kehittyneet jatkuvasti vuosien saatossa erityisesti opinnäytetyön kehittämisryhmän aktiivisen työn tuloksena.
Mutta oli myös kehittämiseen tähtääviä syitä, miksi sisäinen auditointi haluttiin tehdä. Opinnäytetyö on julkinen opiskelijan näyttö ammattikorkeakoulutuksen tuottamasta osaamisesta opintojen päättymisen vaiheessa. Opinnäytetyöt ovat helposti ja milloin tahansa kaikkien ulottuvilla valtakunnallisessa Theseus-järjestelmässä. On luonnollista, että kouluttajaa kiinnostaa, millaisen kuvan ammattikorkeakoulun monialaisesta koulutuksesta ne antavat ja millaisia töitä meillä koko laajuudellamme tehdään. Halu oli myös oppia, mitä voisimme tehdä paremmin tai ehkä toisin.
Jotain myös opittiin.
Ensimmäisenä on tärkeää antaa tunnustus tekijöille ja ohjaajille hyvistä töistä. Niitä saamme vuosittain esille myös SAMKin omassa Osaaja-opinnäytetyökilpailussa.
Toisaalta kehittämiskohteitakin löytyi.
Ensimmäinen ja usein ainoaksikin jäävä luettava kokonaisuus on tiivistelmä, jonka tulisi yhdellä sivulla antaa kuva koko työstä tavoitteineen, menetelmineen ja tuloksineen. Siihen kannattaa panostaa. Totesimme myös, että menetelmäkoulutukseen on hyvä jälleen panostaa uudella innolla. Erilaisia töitä erilaisilla menetelmillä tehdään paljon, osaamista on paljon, osaaminen on hyvä vain saada yhteiseen jakoon entistä paremmin. SAMKin opinnäytetöille tehdään plagiaatintunnistustarkastus, kuten tapahtuu monessa muussakin korkeakoulussa. Lähdemerkintäkäytännöt ja siihen läheisesti liittyvä aihe plagiaatintunnistus kuuluvat myös tulevien koulutusten teemoihin.
Opinnäytetöihin kannattaa käydä tutustumassa Theseuksessa. Siellä näkee monipuolisen kirjon jo nyt, mutta opinnäytetyöt saavat myös uudenlaisia muotoja. Viime syksynä SAMKista valmistui ensimmäinen päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö.
keskiviikko 4. tammikuuta 2017
Matkalla opetuksen metamuutokseen, oppimisen tulevaisuus 2030
Uusi vuosi on hyvä aloittaa tulevaisuustarkastelulla - vai katsommeko tätä päivää tässä kuitenkin? Tulevaisuusajatteluun pääsee kiinni Metodixin Oppimisen tulevaisuus 2030 -blogisarjassa mukavasti pitkin vuotta 2017.
Tulevaisuuskartta Oppiminen 2030 ennakoi muutoksen sarjaa, joka itse asiassa on jo opetuksessa tapahtunut ja tapahtumassa. Sen mukaan tapahtuu metamuutos, jossa opetus henkilökohtaistuu ja oppiminen vapautuu tilasta ja ajasta riippumattomaksi. Muutoksella on aina haasteensa ja tässä sellainen on, miten Suomi säilyttää tasa-arvoisella ja korkeatasoisella koulutuksella saavuttamansa voimavarat.
Edellisestä muutoksesta seuraa opettajaprofession muuttuminen opetuksesta oppimisen aikaansaamiseen, ohjaukseen, arviointiin ja oppimisympäristöjen managerointiin oppimista tukevana ratkaisuna.
Edellisestä syntyy uudenlainen oppimisen eksosysteemi, jossa ennen käyttämättömät oppilaitoksen sisäiset ja ulkoiset ympäristöt ja sidosryhmät muodostavat oppimisympäristökokonaisuuden, jossa toimia.
Myös käsitys siitä, mitä pidetään yleissivistyksenä, muuttuu. Aiempien perus- ja käyttötaitojen rinnalla "tulevaisuudenkestävästä" oppimisen osaamisesta tulee tärkeää. Oppiminen nähdään yhteisöjen ominaisuutena. Myös globalisaation jatkuva syveneminen tuo mukanaan kollektiivisen tekemisen ja yhteisö- ja ryhmäoppimisen haasteen.
(Lähde: https://metodix.fi/2016/12/31/oppimisen-tulevaisuus-2030)
Tulevaisuuden ennakointi ei aina osu näin oikeaan. Edellä oleva kertoo koulutuksen kyvystä uudistua, sillä oppiminen on uudistunut vauhdilla ennakoituun suuntaan. Toki vielä olemme matkallakin, mutta se on helppo tunnistaa ja tunnustaa, että opetustapahtuma, oppiminen ja oppimisympäristöt ovat monimuotoistuneet ja osaamisesta on tullut ydinasia pedagogisessa puheessa, opetussuunnitelmissa ja aina vain useammin myös opetuksen arjessa - matkalla metamuutokseen.
Tulevaisuuskartta Oppiminen 2030 ennakoi muutoksen sarjaa, joka itse asiassa on jo opetuksessa tapahtunut ja tapahtumassa. Sen mukaan tapahtuu metamuutos, jossa opetus henkilökohtaistuu ja oppiminen vapautuu tilasta ja ajasta riippumattomaksi. Muutoksella on aina haasteensa ja tässä sellainen on, miten Suomi säilyttää tasa-arvoisella ja korkeatasoisella koulutuksella saavuttamansa voimavarat.
Edellisestä muutoksesta seuraa opettajaprofession muuttuminen opetuksesta oppimisen aikaansaamiseen, ohjaukseen, arviointiin ja oppimisympäristöjen managerointiin oppimista tukevana ratkaisuna.
Edellisestä syntyy uudenlainen oppimisen eksosysteemi, jossa ennen käyttämättömät oppilaitoksen sisäiset ja ulkoiset ympäristöt ja sidosryhmät muodostavat oppimisympäristökokonaisuuden, jossa toimia.
Myös käsitys siitä, mitä pidetään yleissivistyksenä, muuttuu. Aiempien perus- ja käyttötaitojen rinnalla "tulevaisuudenkestävästä" oppimisen osaamisesta tulee tärkeää. Oppiminen nähdään yhteisöjen ominaisuutena. Myös globalisaation jatkuva syveneminen tuo mukanaan kollektiivisen tekemisen ja yhteisö- ja ryhmäoppimisen haasteen.
(Lähde: https://metodix.fi/2016/12/31/oppimisen-tulevaisuus-2030)
Tulevaisuuden ennakointi ei aina osu näin oikeaan. Edellä oleva kertoo koulutuksen kyvystä uudistua, sillä oppiminen on uudistunut vauhdilla ennakoituun suuntaan. Toki vielä olemme matkallakin, mutta se on helppo tunnistaa ja tunnustaa, että opetustapahtuma, oppiminen ja oppimisympäristöt ovat monimuotoistuneet ja osaamisesta on tullut ydinasia pedagogisessa puheessa, opetussuunnitelmissa ja aina vain useammin myös opetuksen arjessa - matkalla metamuutokseen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)