Vaikuttavaa korkeakoulutusta

Korkeakoulujen yhteiskunnallista vaikuttavuutta pohditaan ja siihen annetaan eväitä kesällä avatussa vaikuttavakorkeakoulu.arene.fi-sivustossa, olet ehkä itsekin ollut tuomassa sinne oman näkökulmasi.

Silmiin osui sieltä montakin kiinnostavaa asiaa, mutta erityisesti alla oleva:
"Koulutustehtävän näkökulmasta korkeakoulujen vaikuttavuusosaamisen keskiössä on korkeakoulun kyky ennakoida yhteiskunnan osaamistarpeita tuleviin työvoimatarpeisiin vastaamiseksi, näkemys  elinikäisestä oppimisesta sekä rohkeus kehittää pedagogiikkaa siten, että opetus  perustuu myös rohkeisiin ja innovatiivisiin kokeiluihin. Kokeilukulttuuri tukee oppimista mahdollisuuksien näkemiseen, riskien hallintaan ja luovaan ongelmanratkaisuun." (vaikuttavakorkeakoulu.arene.fi). Sivuston sisältöjä voi edelleen kommentoida ja ehdottaa hyviä käytänteitä osoitteessa https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/75/osallistuminen/206/keskustelu/.

Tällä viikolla kokoontuvat SAMKissa sekä harjoittelun ohjaajat että työn opinnollistamista kehittävät asiantuntijat tuomaan uusia näkökulmia, kokeilevia lähestymistapoja siihen, miten opiskelijan työhön voidaan liittää ja miten se voidaan saada tuottamaan syvempää oppimista osana korkeakouluopintoja.

Asia on kaikissa AMKeissa ajankohtainen. Ideana se ei ehkä kuitenkaan ole aivan uusi sikäli, että kyllähän me jo nyt opintojaksoseloisteissakin usein kirjoitamme osaamisvaatimuksena erilaisia työelämätaitoja. Usein niitä on vaikea, joskus mahdotonkin arvioida ilman selkeää työelämäkontekstia. Kun opiskelija tuo alakohtaisen työelämän mukanaan opintoihin, se tilanne kannattaa sekä hänen että kouluttajan hyödyntää. Oppimista on vielä siinä, miten se tehdään, siksi on tärkeää, että saamme kokemuksia ja hyviä käytänteitä jakoon.

Kevään 2017 työjärjestyksiä suunnitellaan nyt

Kevään 2017 työjärjestyssuunnittelu on SAMKissa alkanut, ensin osaamisalueilla ja opettajilla, 15.10.16 alkaen suunnittelijat Hanna ja Juha työstävät niitä julkaisukuntoon.

On ollut hienoa saada seurata, miten hyvin ensimmäistä kertaa toteutettu, laajasti keskitetty  työjärjestyssuunnittelu on otettu meillä vastaan ja sen on nähty palvelevan tarkoitustaan.

Kokosimme tänään tiimissä ensimmäisen kierroksen kokemuksia ja hyvältähän tuo näyttää. Jotain kehitettävääkin toki on löydetty: Suunnittelu sujuu sitä paremmin, mitä huolellisemmin tunteja ja ryhmiä koskevat tiedot ilmoitetaan. Toinen kriittinen tekijä on, että tiedot tulevat ajallaan, jolloin  erityiset vaatimukset pystytään ottamaan huomioon opetusta viikoille ja tiloihin sijoitettaessa. Lopputuloksen, siis toteutettavien työjärjestysten kannalta olennaisen tärkeää on se, että tiedot ovat oikein ja riittävät heti alussa ja mahdollisista muutoksista tieto tulee nopeasti sitä tarvitseville työjärjestysten tekijöille. Yhteistyöstä opitaan koko ajan tässä vielä lisää, mutta hyvin on alkuun päästy.
 
 




 

AMK-koulutuksen konteksti työelämän edellyttämässä osaamisessa

Ammattikorkeakoulussa opetustyötä tekevällä tunnistetaan helposti kolme asiantuntijuuden roolia, jotka täydentävät toisiaan: asiantuntijuuteen tarvitaan tieteenalatieto ja työelämän kokemustieto sekä kouluttajan asiantuntijuuteen erityinen pedagoginen osaamisperusta. Tätä kombinaatiota Katri Aaltonen on kuvannut Ammattikorkeakoulupedagogiikkaa 2 -teoksessa (2012) opettajan pedagogisena tietoperustana.

Opettajan oma käsitys opettajuudesta ja opiskelijoista sekä tieto siitä, millaiseen työelämään ja tehtävään ammattikorkeakoulu ja tämä tutkinto ovat opiskelijoita kouluttamassa ovat tärkeässä osassa, kun tehdään valintoja, miten opetusta toteutetaan käytännössä. Moni muistaa, että tästä käytettiin pedagogisessa koulutuksessa nimitystä käyttötieto. Kun toimintaympäristö muuttuu, käyttötiedoltakin odotetaan uutta.

Opintojaksosta riippumatta AMKissa kyse on työelämävalmiuksien kasvattamisesta - teoreettisten, tiedollisten ja sivistyksellisten tavoitteiden ohella. Opetustyössä on mahdollisuus ja siihen sisältyy myös vastuu vaikuttaa opiskelijan ammattikuvan syntymiseen ja ammatti-identiteetin vahvistamiseen. Työelämätietoudesta, siis siitä työelämästä tietämisestä, mihin koulutamme väkeämme, on aina vain vahvemmin tullut osa ammattitaitoa AMK-opettajalle. Viime vuosina työelämässä opittua osaamista on opittu tunnistamaan ja arvioimaan, ja jos aiemmin on jo opetukseen tuotu käytännönläheisyyttä ja työelämäläheisyyttä, nyt mietitään ratkaisuja, joilla tutkinto-opiskelijan opintojen aikaista työtä voidaan opinnollistaa ja tuoda koulutus osaksi työn arkea ja arjen työn kehittämiseen. Uudenlainen ajattelu vaatii uutta osaamista ja uusia keinoja.

Opettajan työtä leimaa aina vain enemmän ohjauksellisuus ja yhteinen tekeminen. Pedagogiikassa yksi muutosta aiheuttava tekijä on digitaalisuuden läpileikkaava laajeneminen ja sitä kautta toimintaympäristön muutos. Kun siihen yhdistyvät uudet oppimisen tavat ja entistä yksilöllisemmät oppimispolut, en muista, että oman opettajuuteni aikana olisi yhtä paljon ollut ilmassa pedagogista puhetta asiasta, joka todella tapahtuu toimintaympäristön muuttuessa.

Ajankohtaisesti AMK-opetuksesta

AMK-opetuksessa pedagogiset menetelmät ovat olleet agendalla ajankohtaisia aina - ja erityisesti nyt. Oppimisen yhteisöllisyyden, jakamisen, osaamisen esille tuomisen ja toisaalta yksilöllisten ratkaisujen merkityksen korostuminen oppimisessa on ollut viime vuosien pedagoginen ismi. Samankaltaista yhteisöllistä osaamista ja oman osaamisen esille tuomista arvostetaan myös työelämätaitona, yhtä hyvin kuin kykyä ottaa haltuun verkottunut työympäristö.

Verkottuneessa todellisuudessa digitaaliset oppimisympäristöt kehittyvät koko ajan ja tuovat lisää mahdollisuuksia joustaviin työskentelymahdollisuuksiin. Ympärivuotisen opintotarjonnan kehittäminen, jo hankitun osaamisen tunnustaminen ja työn opinnollistaminen ovat digitaalisuuden ohella avainsanoja kansallisessa ja siis myös SAMKilaisessa korkeakoulutuksen kehittämisessä.

SAMKissa tapahtuu nyt paljon pedagogisessa kehittymisessä ja opetusteknologian haltuunotossa. Meneillään on laaja digiopettajuuden hanke, jossa oman työn kehittäminen on tärkeä tavoite ja koskettaa meitä kaikkia. HILL- ja Moodle-koulutukset ovat tulleet tutuiksi isolle osalle ja niitä jatketaan edelleen. Opetussuunnitelmia uudistetaan. Tutkintouudistuksen prosessissa on yhdessä tuotettu laajasti ja ennakointitietoa hyväksi käyttäen osaamisia, joita tutkintojen tulee tuottaa ja jotka opetussuunnitelmissa näkyvät. Avoimena opetuksen keskustelufoorumina Peda-Agorakin toistuu taas 16.11.2016 ja silloin yhteistyössä TAMKin opettajankoulutuksen Porin ryhmän kanssa teemalla opettaja ohjaajana. 

Vaikka paljon tapahtuu, pedagogista keskustelua ja tilaa sille toivotaan usein lisää. Yksi askel ajankohtaisista teemoista puhumiseen on AMKpeda.SAMK-blogi, joka tänään näkee päivänvalon ensi kertaa. Tervetuloa mukaan.