Tulos- ja ennakointiseminaarissa tulevaisuuden opetus ja työelämä

Tänään SAMKissa järjestettiin valtakunnalliseen Toteemi-hankkeeseen liittyen alueellinen opetuksen kehittämisen tulos- ja ennakointiseminaari.

Seminaarissa osaajapoolit, opetuksen substanssiasiantuntijoista muodostuvat kehittämisverkostot, esittelivät hankkeen aikana tekemiään opetusta kehittäviä toimia. Esillä olivat mm. joustava oppiminen, digitaalisuuden hyödyntäminen, työn opinnollistaminen, AHOT-prosessien kehittäminen, verkostojen syntyminen, yhteisopettajuus, poolitoiminnan haasteet ja onnistumiset. Posterit jatkavat elämäänsä nyt näyttelynä syksyyn asti.

Opetus kytkettiin alueelliseen osaamisen Satakuntaliiton avulla. Aluekehitysasiantuija Saku Vähäsantanen kiinnitti SAMKin teollisuuskorkeakouulprofiilin merkityksellisellä tavalla alueen hyvinvointiin ja kehittymiseen. SAMK on keskeinen korkeakoulutoimija Satakunnan alueella ja tuottaa osaamista suoraan elinkeinoelämän ja julkisen palvelun tehtäviin. Alueen työelämätuntemus on kouluttajille tärkeää ja sen tuntemuksen pitääkin näkyä siinä, mihin koulutamme.

Seminaarista jäi hyvä kaiku. Opetuksen kehittämistä tehdä tarvelähtöisesti ja yhdessä, monialaisissa opettajaryhmissä. SAMK kouluttaa hyvin alueen tarpeisiin osaavaa korkeakoulutettua työvoimaa ja Satakunta voi hyvin monipuolisen tuotannon ja vahvan teollisuuden ja viennin vetämänä.

Ohjaus pedagogisena haasteena huomisen korkeakoulussa

Ohjaus on rakas lapsi, jolla käsitetään monen montaa asiaa.

Johtaminen edellyttää ohjausta strategisten tavoitteiden saavuttamisen tukena.

Opettaminen edellyttää ohjausta oppimistavoitteiden saavuttamiseksi.

Opinnoissa tarvitaan henkilökohtaista ja ryhmäkohtaista ohjausta opintojen etenemiseksi henkilökohtaisten ja koulutusorganisaation koulutustavoitteiden mukaisesti.

Jatkuvan oppimisen kehittämisen myötä ohjaustilanteet tulevat entistä vaativammiksi, kun opiskelijat liikkuvat koulutusorganisaatioiden välillä ja koulutus jalkautuu työelämään entistä vahvemmin - niin odotamme tapahtuvan.

Uraohjausta tarvitaan koko opintojen ajan ja vielä valmistumisenkin lähestyessä ja jotta suhde säilyisi korkeakouluun vielä opiskelun jälkeenkin tarvitaan ohjausta jatko-opintoihin ja alumnien kanssa tehtävän yhteistyön tukemiseksi.

Ohjaus ei kuitenkaan aja opetuksessa substanssin ohi vaan tulee sen rinnalle. Sitä on osaamisperustaisuuden toteuttaminen opetuksessa. Arviointi on mukana opinnon alusta asti asettamassa tavoitteita osaamiselle, silloin opiskelija pystyy tavoitteita asettamaan myös itse, kun tietää, mitä häneltä odotetaan osaamisen osoittamiseksi. Arviointi siis myös ohjaa oppimista ja tätä tietoa kannattaa toki hyödyntää opetuksessa, kun tiettyihin tavoitteisiin halutaan pyrkiä. Sitä saadaan, mitä mitataan.

Ohjauksen työkalujen tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen tulee olemaan korkeakouluissa pedagoginen haaste tulevina vuosina, on sitä jossain määrin jo nyt. Digitalisaation eteneminen vahvistaa tätä edelleen, saamme uusia työkaluja esimerkiksi oppimisanalytiikan kehittyessä. Vuorovaikutuksen ja palautteen merkitys vahvistuu ja tulee vaatimaan pedagogisen työn kehittymistä edelleen tähän suuntaan. Korkeakoulupedagogiikan pitää jatkossa menestyäkseen taipua eri oppimisympäristöissä sovellettavaksi erityisesti osaamiseksi, jotta korkeakouluille asetettavat uudet tavoitteet esimerkiksi Visio2030:ssa voivat toteutua. Tätä työtä ei voida ulkoistaa, vaan se tulee osaksi menestyvän pedagogin osaamista ja työhön liittyvää identitettiä.

Tämä tekee omasta työstämme ammattikorkeakoulun opetuksessa entistäkin kiinnostavampaa, kun oma ja laajemmin työyhteisön osaaminen kehittyy ihan väkisinkin.