tiistai 21. toukokuuta 2019

Tulos- ja ennakointiseminaarissa tulevaisuuden opetus ja työelämä

Tänään SAMKissa järjestettiin valtakunnalliseen Toteemi-hankkeeseen liittyen alueellinen opetuksen kehittämisen tulos- ja ennakointiseminaari.

Seminaarissa osaajapoolit, opetuksen substanssiasiantuntijoista muodostuvat kehittämisverkostot, esittelivät hankkeen aikana tekemiään opetusta kehittäviä toimia. Esillä olivat mm. joustava oppiminen, digitaalisuuden hyödyntäminen, työn opinnollistaminen, AHOT-prosessien kehittäminen, verkostojen syntyminen, yhteisopettajuus, poolitoiminnan haasteet ja onnistumiset. Posterit jatkavat elämäänsä nyt näyttelynä syksyyn asti.

Opetus kytkettiin alueelliseen osaamisen Satakuntaliiton avulla. Aluekehitysasiantuija Saku Vähäsantanen kiinnitti SAMKin teollisuuskorkeakouulprofiilin merkityksellisellä tavalla alueen hyvinvointiin ja kehittymiseen. SAMK on keskeinen korkeakoulutoimija Satakunnan alueella ja tuottaa osaamista suoraan elinkeinoelämän ja julkisen palvelun tehtäviin. Alueen työelämätuntemus on kouluttajille tärkeää ja sen tuntemuksen pitääkin näkyä siinä, mihin koulutamme.

Seminaarista jäi hyvä kaiku. Opetuksen kehittämistä tehdä tarvelähtöisesti ja yhdessä, monialaisissa opettajaryhmissä. SAMK kouluttaa hyvin alueen tarpeisiin osaavaa korkeakoulutettua työvoimaa ja Satakunta voi hyvin monipuolisen tuotannon ja vahvan teollisuuden ja viennin vetämänä.

keskiviikko 15. toukokuuta 2019

Ohjaus pedagogisena haasteena huomisen korkeakoulussa

Ohjaus on rakas lapsi, jolla käsitetään monen montaa asiaa.

Johtaminen edellyttää ohjausta strategisten tavoitteiden saavuttamisen tukena.

Opettaminen edellyttää ohjausta oppimistavoitteiden saavuttamiseksi.

Opinnoissa tarvitaan henkilökohtaista ja ryhmäkohtaista ohjausta opintojen etenemiseksi henkilökohtaisten ja koulutusorganisaation koulutustavoitteiden mukaisesti.

Jatkuvan oppimisen kehittämisen myötä ohjaustilanteet tulevat entistä vaativammiksi, kun opiskelijat liikkuvat koulutusorganisaatioiden välillä ja koulutus jalkautuu työelämään entistä vahvemmin - niin odotamme tapahtuvan.

Uraohjausta tarvitaan koko opintojen ajan ja vielä valmistumisenkin lähestyessä ja jotta suhde säilyisi korkeakouluun vielä opiskelun jälkeenkin tarvitaan ohjausta jatko-opintoihin ja alumnien kanssa tehtävän yhteistyön tukemiseksi.

Ohjaus ei kuitenkaan aja opetuksessa substanssin ohi vaan tulee sen rinnalle. Sitä on osaamisperustaisuuden toteuttaminen opetuksessa. Arviointi on mukana opinnon alusta asti asettamassa tavoitteita osaamiselle, silloin opiskelija pystyy tavoitteita asettamaan myös itse, kun tietää, mitä häneltä odotetaan osaamisen osoittamiseksi. Arviointi siis myös ohjaa oppimista ja tätä tietoa kannattaa toki hyödyntää opetuksessa, kun tiettyihin tavoitteisiin halutaan pyrkiä. Sitä saadaan, mitä mitataan.

Ohjauksen työkalujen tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen tulee olemaan korkeakouluissa pedagoginen haaste tulevina vuosina, on sitä jossain määrin jo nyt. Digitalisaation eteneminen vahvistaa tätä edelleen, saamme uusia työkaluja esimerkiksi oppimisanalytiikan kehittyessä. Vuorovaikutuksen ja palautteen merkitys vahvistuu ja tulee vaatimaan pedagogisen työn kehittymistä edelleen tähän suuntaan. Korkeakoulupedagogiikan pitää jatkossa menestyäkseen taipua eri oppimisympäristöissä sovellettavaksi erityisesti osaamiseksi, jotta korkeakouluille asetettavat uudet tavoitteet esimerkiksi Visio2030:ssa voivat toteutua. Tätä työtä ei voida ulkoistaa, vaan se tulee osaksi menestyvän pedagogin osaamista ja työhön liittyvää identitettiä.

Tämä tekee omasta työstämme ammattikorkeakoulun opetuksessa entistäkin kiinnostavampaa, kun oma ja laajemmin työyhteisön osaaminen kehittyy ihan väkisinkin.

keskiviikko 3. huhtikuuta 2019

Opinnollistamisen mahdollisuudet on tärkeää tunnistaa työpaikoilla


Työnantajalle opiskeleva työntekijä on mahdollisuus kehittää työn erityisiä osa-alueita ja samalla tukea työntekijänsä opintojen etenemistä ja osaamisen kehittymistä. Haasteena tähän liittyy erityisesti se, että työnantajat tulevat tietoisiksi siitä, että opintoja voidaan yhdistää työhön ja yksilön, työn tai työyhteisön osaamisen kehittämiseen. Viestin viejiä voivat olla työssä käyvät opiskelijamme itse. Heillä on mahdollisuus tunnistaa ajankohtaiset tarpeet työpaikalla ja mahdollisuudet opinnoissaan. Esimerkiksi työpaikan kehityskeskustelut antavat mahdollisuuden työnantaja- tai työntekijälähtöisesti tulla tietoiseksi erilaisista mahdollisuuksista opintojen ja työn yhdistämisessä. 

Satakunnan ammattikorkeakoulussa on joustavan opiskelun muotoja kehitetty erityisesti opiskelija- ja työelämälähtöisinä toteutuksina. Työn opinnollistamisen tapa on käytössä useissa oppiaineissa, osaamisen tunnistamisen menettelyihin on panostettu ja akvaariotenttiminen on tuonut mahdollisuuden valita, milloin on paras aika itselle tentin suorittamiseen. On paljon opiskelijan omasta aktiivisuudesta kiinni, miten hän tarttuu erilaisiin tarjottuihin suoritusmahdollisuuksiin. Menetelmien ja mahdollisuuksien voimakas kehittyminen on kuitenkin selkeää viesti siitä, että opiskelua työnkin yhteydessä halutaan tukea ja opiskelijan työ nähdään opinnoissa mahdollisuutena, ei uhkana. Suurin osa korkeakouluopiskelijoista käy myös töissä opintojensa aikana. Korkeakoululle merkittävä asia on se, että suurimmassa osassa työ myös vastaa hyvin osaamista, jota opiskelijat ovat hankkimassa ja täydentämässä korkeakouluopinnoissaan. 

torstai 14. maaliskuuta 2019

CampusOnline antaa uusia mahdollisuuksia AMK-opiskelijoille ympärivuotiseen opiskeluun

CampusOnline-opinnot antavat ammattikorkeakoulun AMK- ja YAMK- opiskelijalle, vaihto-opiskelijalle ja avoimen ammattikorkeakoulun polkuopiskelijalle aivan uuden mahdollisuuden ristiinopiskella korkeakoluopintoja osaksi omaa tutkintoaan ja osaamistaan.

Opintoja voi suorittaa omaan tahtiin ja kaikki opinnot toteutetaan verkko-opintoina. Kesän opintoihin CampusOnlinessa haku alkaa 18.3.2019 ja syksyn opinnot avautuvat hakuun elo-syyskuussa,  CampusOnline.fi. SAMKissa CampusOnline-yhteistyötä hoidetaan jatkuvan oppimisen palveluissa.

Opiskelijoiden on tärkeää tulla tietoiseksi erilaisista opintomahdollisuuksistaan toteuttaa yksilöllisiä ja ehkäpä nopeutettujakin koulutuspolkuja silloin, kun oma kapasiteetti siihen riittää.

maanantai 4. maaliskuuta 2019

Peda-Agorassa 13.3. klo 14 - 16 Campus Online ja miten sinne pääsee opiskelemaan


CampusOnlinessa SAMKin opiskelija voi ottaa opintoja myös muista ammattikorkeakouluista ja suorittaa niitä verkon välityksellä koko lukuvuoden aikana. Ilmoittautuminen syksyn opintoihin aukeaa pian. 

Peda-Agoran alkuosa on suunnattu myös erityisesti opiskelijoille.

Ohjelma:
- Mitä on tarjolla CampusOnlinessa ja miten ilmoittaudutaan? Pia Lamminen (jatkuva oppiminen)
- Opintojen hyväksiluku sähköisen asioinnin kautta, Jaana Halme (opetuspalvelut)
- Miten tarjonta saadaan CampusOnlineen? Pia Lamminen
- Millaiset aineistot CampusOnlineen? Jussi Kärki (kirjasto)

Paikka: Porin kampuksen kirjasto
Peda-Agora on SAMKin sisäinen pedagoginen keskustelutilaisuus, joita järjestetään 3–4 kertaa lukuvuodessa. Paikalle ovat tervetulleita sekä henkilökunta että opiskelijat

keskiviikko 2. tammikuuta 2019

Kypsyysnäytteellä on lakisääteinen perusta korkeakouluissa

Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä Suomessa suomen tai ruotsin kielellä, suorittaa korkeakouluopinnoissaan kypsyysnäytteen, jolla hän osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä perehtyneisyyttä opiskelemaansa alaan.

Tämä on sääntö, josta lainsäädäntö (esim. asetus ammattikorkeakouluistta) antaa tietyissä erityistilanteissa korkeakouluille mahdollisuuden myös poiketa, mutta se on oma tarinansa.

Kypsyysnäyte tuottaa kielitaitolausunnon, joka liitetään valmistuvan tutkintotodistukseen. Lausunnolla tutkinnon suorittanut voi osoitaa Suomessa kaksikielisillä kielialueilla virkoihin vaadittavan suomen ja ruotsin kielen taitonsa. Lausunnossa todetaan myös asetuksen edellyttämä tutkinnossa todettu vieraan kielen taito.

Miksi tästä puhun?

Vuosi alkoi puhelulla tähän aiheeseen liittyen. Samalla taas sain huomata, miten opettajan akateemiseen työhän liittyy hallinnollisia toimia, joista meidän hallinnon ja akateemisen työn rajalla toimivien pitäisi ehtiä ja huomata toistuvasti puhua ja joita pitäisi tuoda esiin. Pedagoginen työ korkeakouluissa on kehittynyt viime vuosikymmenenä merkittävästi. Opetusteknologian ja verkkopedagogiikan kehittyminen on tuonut paitsi mahdollisuuksia myös tilausta koulutuksen uudistamiseen, pieni muutos ei ole myöskään jatkuvasti kasvava kansainvälistyminen. Lisäksi opetuksen järjestelmiä on uudistettu ja opetushenkilöstön on pitänyt perehtyä tähänkin teknologiaan uutena työympäristönä.

Kaikki tämä on tarkoittanut sitä, että myös opetusta ja sen kehittymistä tukevien palvelujen on pitänyt kehittyä ja se on tuonut mukanaan myös uusia työrooleja korkeakouluihin tukemaan opetuksen ja tutkimuksen ydintehtäviä ja muutosta, jota ajetaan korkeakoulujen strategioissa ja erilaisissa korkeakoulujen toimintaa ohjaavissa mekanismeissa. Muutosten keskellä on huolehdittava myös perustehtävistämme, kuten siitä, mitä pysyvää laki ja asetus edellyttävät tutkinnoiltamme. Muutosten myllerryksessä ei auta unohtaa sitä, mikä myös on.

keskiviikko 28. marraskuuta 2018

Onko teillä töissä SAMKin opiskelija? - Onnistuuko opinnollistaminen?

Opinnollistamisen seminaari Onko teillä töissä SAMKin opiskelija? - Onnistuuko opinnollistaminen? järjestettiin SAMK-kampus Porissa 22.11.2018.

Saimme n. 60 henkilön voimin kuulla opiskelijoiden ja työnantajapuolen kokemuksia siitä, miten opintojen vieminen käytännön työhön on kehittänyt työtä ja opiskelijan osaamista motivoivalla ja opintoja edistävällä tavalla.

Projekti- ja viestinnän opinnot solahtivat sujuvasti työhön, jossa tradenomi AMK -opiskelijan tehtävänä on työssään tiimipäällikkönä toteuttaa projekti sen suunnittelusta toteuttamiseen ja johtamiseen asti.

Energia- ja ympäristötekniikkaa opiskeleva ympäristöinsinööri on pystynyt työhönsä opinnollistamaan useita ammattiopintojaan ammattikorkeakoulusta ja samalla on kasvanut osaaminen oman työnsä hoitamiseen motivoivalla tavalla.

Pitkis-leirit ovat tarjonneet monipuolisia projekti- ja harjoittelumahdollisuuksia jo vuosia erityisesti sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Yhteistyössä nähdään kehittämisen mahdollisuuksia, opinnollistamisen yksi keskeinen ajatus on, miten opiskelijan mukana voidaan tuoda työhön sellaista kehittävää osaamista, josta hyötyvät sekä työpaikka että opiskelija.

Mitä sitten saa ammattikorkeakoulu? Uutta pedagogista tekemistä ja osaamista, kiinteää työelämäyhteistyötä aineessa kuin aineessa, motivoituneita opiskelijoita ohjattavaksi ja tietysti aikataulussaan valmistuvia opiskelijoita. On tutkimuspohjaista tietoa siitä, että korkeakouluopiskelija, joka tekee työtä opiskelemallaan alalla opintojensa aikana, saa työstään tukea opintoihinsa ja opinnot etenevät jopa keskimääräistä paremmin.

Kiitos kuuluu kaikille seminaariin osallistuneille, opinnollistajille ja heidän ohjaajilleen rohkeasta tekemisestä ja uskalluksesta kokeilla ja kehittää. Saimme hyviä kysymyksiä ja kävimme hyviä keskusteluja, jotka ovat puhuttaneet pitkin viikkoa vielä viikko seminaarin jälkeenkin.


Seminaari toteutettiin osaa valtakunnallista Toteemi-hanketta ja ohjelmassa oli mukana myös ReKey-hankkeen puheenvuoro matkailun koulutuksen opoinnollistamiskokeiluista.