Valtakunnallisen Toteemi-hankkeen seminaarissa pohdittiin tänään mm. sitä, millaista osaamista tulevaisuuden korkeakoulutuksen pitäisi tuottaa. Risto E.J. Penttilä tiivisti ajatuksen otsikkoon: "Aloitteellinen ongelmanratkaisija saa paikan".
Yhtä mieltä oltiin siitä, että aloittellisuus, ongelmanratkaisu, taito edistää asioita ja saada aikaan sekä yrittäjämäinen ote työhön ovat osaamisvaltteja, joita koulutuksen tulee tukea ja joihin tulee ohjata. Puhe ei sinänsä ole uutta ammattikorkeakoulumaailmassa, mutta tietty entistä vahvempi särmä kuuluu nyt äänessä. Se jo tunnistetaan, että korkeakoulun seinien ulkopuolella tapahtuu osaamisen kasvua niissä asioissa, joita korkeakouluopinnoilla edelleen voidaan vahvistaa. Työssä käyvä opiskelija voi kehittää omaa työtään ja työyhteisöään tuomalla sinne uutta ja syvempää osaamista erilaisina isompina ja pienempinä kehittämistehtävinä. Samalla hän oppii asiasta itsekin enemmän ja opinnot edistyvät mielekkäällä ja palkitsevalla tavalla kolmikannassa opiskelija - työ - korkeakoulu. Työn opinnollistaminen on tämän päivän avainsana, kun työelämäläheistä pedagogiikkaa kehitetään.
Uutta näkökulmaa näihin opinnollistamisen ja ylipäätään tutkintotavoitteiseen koulutuksen toteutuksiin saadaan, kun hyväksytään ennakointiin ja toki jo olemassa olevaankin pohjaava tieto siitä, miten tulevaisuuden yrittäjyys on yhä useammin yrittäjän oman harrastuneisuuden pohjalle perustuvaa. Kun harrastuksesta tulee työ, mikä sija on korkeakoulututkinnolla? Tai kun alanvaihto tulee korkeakoulututkinnon suorittaneelle ajankohtaiseksi, mikä rooli on kokonaisella tutkintokoulutuksella, mitä osaa tulevat hoitamaan erilaiset korkeakoulutettujen ammatilliset muuntokoulutukset ja niiden tuottamat pätevyydet silloin, kun niitä tarvitaan? Miten AMKit ovat siinä mukana? Mikä tulee olemaan se perustutkinto, josta kätevästi alalta toiselle siirrytään? Syntyykö sitä ja millaisena, se jää nähtäväksi, mutta tuohon suuntaan näytetään osin kulkevankin opetussuunnitelmissa, jotka enstistä tavoitteellisemmin tarjoavat opintoja monialaisina toteutuksina ja rajoja rikkoen. Samalla toki kysytään sitä, mikä myös on tärkeää - missä syntyy tulevaisuuden substanssiosaaminen?
Ammattikorkeakoulut ovat olleet koulutuksen kehittäjinä varsin ketteriä ja se tekeekin opetuksen ja oppimisen kehittämisestä mielenkiintoista, mutta samalla vaativaa. AMKissa olemme kaikki omalla työllämme korkeakoulun, opetuksen ja ohjauksen kehittymisen ja kehittämisen tehtävässä ja toteutamme sitä väistämättä. Siksi on tärkeää olla kuulolla ja mukana siinä, mitä korkeakoulutuksen kentällä tapahtuu - ja siellähän tapahtuu!
Tämän päivän seminaari saa erityiskiitoksen siitä, miten luontevasti aamupäivän Keynote speakers -osuus sujui kolmella kielellä: suomi - ruotsi - englanti. Penttilän muistutus siitä, että myydä voi vain ostajan kielellä, oli hyvä muistutus siitä, miten kieli on osa ammatissa onnistumista. Myynnissä ovat milloin tuotteet, milloin näkemykset, suunnitelmat tai tavoitteet.
Työelämäläheistä koulutusta kehitetään ja seminaarin jälkimaininkeihin pääsee tutustumaan tarkemmin Toteemi-hankkeessa: www.amktoteemi.fi
