keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Verkostotoista voimaa opetuksen kehittymiseen

Verkosto on avoin, autonominen kehittäjäyhteisö, jolla voi olla tietyt raamit ennalta annettuna. Yhteistyö verkostossa perustuu arvostukseen ja luottamukseen toimijoiden välillä.

Osaajapoolien jäsenten verkostoitumisessa on SAMKissa ensimmäiset askeleet jo otettu tutkintouudistuksen yhteydessä. Silloin päämääränä oli kartoittaa laajasti SAMKin koulutusohjelmissa tuotettava osaaminen ja koota substanssiosaajat OPSin tasolla tuottamaan näkemys siitä, mitä osaaminen eri koulutuksissa tarkoittaa ja miten se eriytyy ja syvenee tutkinnon edetessä.

Kaikki alkoi keskinäisen luottamuksen rakentumisesta ja yhteisen tehtävän hahmottamisesta. Oltiin keskeisissä verkoston rakentamisen kysymyksissä: tunteminen, luottamus ja sitoutuminen yhteiseen tekemiseen. Tässä vaiheessa kaivattiin myös selkeitä ohjeita ja tavoitteita, miten ryhmän odotetaan toimivan - johtamisen perään myös kuulutettiin.

Osaajapoolien toivotaan rakentuvan vähitellen vuoden aikana pitkälle autonimisesti toimiviksi verkostoiksi, jotka toki toimivat niille asetettua tehtävää toteuttaen substanssiosaajien verkostona. Verkosto kehittää opetusta tarvelähtöisesti, aineistoja vastaamaan nykypäivän ja tulevaisuuden pedagogiikka ja opetusmenetelmiä tukemaan joustavaa ja uusissa oppimisympäristöissä tapahtuvaa oppimista. Työelämälähtöisyys ja osaamistarpeen ennakointi ovat avainsanoja. Osaajapooli on elävä, vapaasti kehittyvä ja avoin verkosto, jonka ytimen muodostavat substanssiasiantuntijat oman opetustehtävänsä kautta.

Osaajapoolien verkostomaisen toimintatavan kehittäminen on saanut tärkeää tukea OKM:n kärkihankkeena toteutettavasta Toteemi-hankkeesta. Hanke antaa meille kahden vuoden aikajakson kehittyä verkostotoimijoina niin, että sen jälkeen korkeakoulussa on pysyvä uusi malli korkeakoulutasoisen opetuksen kehittämiseen koko korkeakoulun yhteisin asiantuntijavoimin. Tätä pidän erityisen arvokkaana asiana SAMKin tuottamalla pedagogiselle työlle.



KTT Timo Järvensivu johdatti SAMKilaisia osaajapoolien verkostomaiseen toimintaan marraskuun verkostotoiminnan ja verkostojen johtamisen koulutuksessa.



keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Osaajapoolityö käynnistyy substanssiosaajien verkostotyön koulutuksella

Verkostotyö on päivän avainsana korkeakoulutuksessa. Puhumme silloin sekä substanssiosaajien verkostoista että esimerkiksi korkeakoulun ja työelämän verkottumisesta molemminpuolisen osaamisen kasvun hyväksi.

SAMKissa on juuri uudelleen käynnistetty työ, joka kokoaa yhteen opintoihin liittyvän opetusosaamisen osaajapooleihin. Käytännössä se merkitsee esimerkiksi sitä, että korkeakoulun projekti- tai talousosaamista tuottavat asiantuntiaosaajat vastaavat yhdessä siitä, että antamamme koulutus pysyy ajantasaisena ja työelämän osaamistarvetta palvelevana.

Osaamistarpeen ennakointi, työelämäyhteyksien kehittäminen, osaamisen läpinäkyvä kehittyminen opintojen edetessä sekä osaamisperusteisen arvioinnin kehittyminen uusissa oppimisympäristöissä, mm. työelämän oppimisympäristössä, kuuluvat osaajapooleissa opetusta kehittävien osaamiseen ja tehtävään. Tarvittaessa osaajapooleissa myös tunnistetaan opetussisältöjen uudistamisen tarve ja tuodaan se mukaan opetussuunnitelmiin.

Kaikkea tätä eivät substanssiosaajat voi kuitenkaan tehdä yksin. He tarvitsevat tutkintojen kehittämistä koskevaa tietoa koulutusohjelmista ja osaamistarvetietoa työelämästä. He tarvitsevat korkeakoulupedagogiikan kehittymiseen, kehittämishankkeisiin ja strategiseen kehittämiseen liittyvää tietoa AMK-koulutuksen hallinnosta ja muilta korkeakoulutoimijoilta pystyäkseen toteuttamaan kilpailukykyistä ja edelläkäyvää pedagogiikkaa. He tarvitsevat myös toisiaan käydäkseen vuoropuhelua yhteisen osaamisen kehittämiseksi, päällekkäisen tekemisen poistamiseksi ja kyetäkseen hyödyntämään myös toistensa erityisosaamista opetuksen toteuttamisessa.

Kun tämä tehdään yhdessä, kaikkien ei tarvitse tehdä tätä yksin. Siitä syntyy synergiaa ja aikaresurssien säästöä. Vaikkakin ensin on luotava rakenteet ja toimintaympäristö toimivalle osaajapoolityölle ja annettava aikaa uuden toimintatavan oppimiselle.

Otsikon verkostotoiminnan ja verkostojohtamisen koulutus toteutetaan SAMKissa lähtölaukauksena uudelle osaajapoolityölle tänä syksynä 24.11.- eikä vain osaajapoolityölle vaan verkostomaiselle koulutuksen kehittämiselle ylipäätään. Sen aika on nyt.


perjantai 13. lokakuuta 2017

Osaamista työstä ja työhön



Toteemi on korkeakoulujen yhteishanke, jossa keskiössä on työelämän ja korkeakoulutuksen liiton vahvistaminen tietoa lisäämällä, pedagogiikkaa kehittämällä ja oppimisympäristöjä avaamalla.
Tuloksina näemme opintojen joustavaa suorittamista, osaamisen jakamista sekä työssään ja opinnoissaan hyvinvoivan opiskelijan. Hanketta tukee OKM ja se toteutetaan ajalla 2017 - 2019.


Tähän keskitymme

      
       Opettajan pedagoginen osaaminen oppimisen ohjaajana ja valmentajana kehittyy.
       Opettajien työelämäverkostot vahvistuvat ja työelämä oppimisympäristönä vakiintuu osaksi korkeakoulun pedagogista oppimisympäristöä. Osaajapoolit tuottavat ennakointiin ja asiantuntijuuteen pohjautuvaa, opiskelijalähtöistä koulutusta ja jatkuvuuden osaamisen kehittämiseen tutkinnoissa ja opetussuunnitelmissa. Tuloksena ovat vaihtoehtoiset toteutukset, joustavat opintopolut, oppimisen ohjaamisen, osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen sekä arvioinnin kehittyminen.

Avainroolissa on hankkeen aikana kehitettävä SAMKin osaajapoolityö, joka perustuu substanssin asiantuntijoiden verkottuneeseen yhteistyöhön ja jakamiseen sekä opetuksen sisältöjen, toteutusten ja kriteeriviitteisen arvioinnin  kehittämiseen. 

Erityisenä teemana SAMKin hankkeessa tulee olemaan työn opinnollistaminen silloin, kun opiskelijamme käy opintojensa aikana työssä, joka vastaa tai on lähellä hänen koulutusalaansa. Silloin on varsin todennäköistä, että hänen opintoihinsa liittyy työtä tukevaa teorialähtöistä tietoa, joka voi tuoda suoraan lisäarvoa työhön sitä uudistaen tai tukien. Tähän liittyy itse asiassa varsin uudenlainen ajatus työn ja opintojen sulautumisesta työssä käyvällä opiskelijalla.

Kokemusten myötä pystymme jalostamaan toimintaa ja myös levittämään tietoa laajemmin työnantajien suuntaan siitä, miten työnantajat voivat olla tukemassa opiskelevan työntekijänsä valmistumista ja työssä kehittymistä sekä saada oman hyödyn tämän tyyppisestä korkeakouluyhteistyöstä.

Työelämälähtöisen korkeakouluopetuksen kehittämiseen on korkeakouluissa, työelämässä ja korkeakouluopetuksen hallinnossa yhteinen tahto. Onnistumisen eväät on siinä tarjoiltu, kunhan osaamme oikein avata tämän mahdollisuuden, onnistumme varmasti.



keskiviikko 13. syyskuuta 2017

SAMK ja TAMK opettajankoulutusyhteistyössä

Satakunnan ammattikorkeakoulu on vuodesta 2013 alkaen tehnyt Tampereen ammattikorkeakoulun opettajankoulutuksen kanssa opettajaharjoitteluun liittyvää kehittämiskouluyhteistyötä. Viime vuonna kymmenkunta opettajaopiskelijaa ja samkilaista ohjaavaa opettajaa toteuttivat yhdessä opetusta SAMKissa. Itselläni on ollut ilo koordinoida ja olla kehittämässä tätä toimintaa.

Kehittämiskoulussa on luotu yhteisopettajuuteen perustuva toimintamalli, joka yhdistää opettajaharjoittelijan alakohtaisen työelämäosaamisen ja tuoreen työelämäkokemuksen ammattikorkeakoulun tarjoamaan tutkintokoulutukseen. Kehittämiskouluun tulevan opettajaharjoittelijan harjoittelun onnistumista edistää myös se, että hänellä on opettajan tehtävään edellytetty ylempää korkeakoulututkintoa vastaava tutkinto itsellään. Malli tukee yhteisopettajuuden toteutumista opetuksen suunnittelusta oppimisen arviointiin asti.

Vuosittain kerättävässä palautteessa kehittämiskoulu saa toistuvasti kiitosta opettajaharjoittelijoilta hyvästä ohjauksesta, ja toisaalta ohjaavat opettajat ovat arvostaneet mahdollisuutta uudella tavalla kehittää omaa opetustaan yhdessä opettajaopiskelijan kanssa. Ammattikorkeakouluille laajemmin tämä yhteistyö on ollut erinomainen väylä pedagogisen työn ja siihen kouluttautumisen kehittämiseen.

Ammattikorkeakoulutuksen ydin on työelämäosaamisen ja korkeakoulutasoisen koulutuksen yhdistämisessä. Siksi on tärkeää, että nämä kaksi asiaa lyövät kättä myös opettajankoulutuksessa silloin, kun opettajaksi aikovalla on tähtäimessään amk-opettajuus. Kehittämiskoulussa luodussa toimintamallissa opettajan työn koko kuva aukeaa työelämästä tulevalle opettajaharjoittelijalle hyvin intensiivisessä harjoittelujaksossa.

Palautteen vakiolausahduksiin kuuluukin usein opettajaopiskelijan kommentti siitä, että opettajan työn monipuolisuus ja vaativuus sekä suunnitteluun ja arviointiin käytettävä aika yllättivät ja vahvistivat opettajan työhön liittyvää arvostusta edelleen. Ohjaavat opettajat pedagogeina tekevät arvokasta työtä ja se saa tunnustusta. Heidän työstään tulevaa palautetta on ilo välittää, kun taas huomenna käymme vuosittaisen kehittämiskoulun palautepalaverin TAMKin ja SAMKin välillä.



perjantai 8. syyskuuta 2017

Pedagogiikan helmiä

SAMKin opetuksen pedagogiset kysymykset ja kehittäminen olivat fokuksessa tänä aamuna KOPE-hankkeen haastattelussa Porissa. KOPE on opettajankoulutusta tarjoavien ammattikorkeakoulujen yhteinen pedagogisen kehittämisen hanke. Haastatteluun osallistui yhteensä 12 opiskelijaa ja opetuksen kehittäjää osaamisalueilta ja opetus- ja laatupalveluista. 

Keskusteluun nostettiin SAMKin pedagogisia helmiä ja kehittämisen kohteita - annettavaa muille ja opittavaa muilta. Oli hyvä itsekin pysähtyä taas toteamaan, miten hienoa työtä SAMKissa tehdään.

SAMKin HILL-verkkoneuvottelu- ja -opetusympäristö on ainutkertainen ja palvelee arjessa koko henkilöstöä ja kaikkia opiskelijoita, myös opiskelijajärjestöjen toimintaa. Verkossa toteutetaan kokonaisia tutkinto-ohjelmia. Koulutusta uudistetaan rohkeasti esim. Yrittäjän koulutusohjelman toteutuksessa. Opintojaksoon pohjaava valintakoekokeilu verkossa on ollut menestys. Digiope-hanke on vahvistanut digitaalista ja verkkopedagogista osaamista koko henkilökunnassa. Simulaatiopedagogiikka, työelämän kanssa tehtävät yhteiset projektit Apparaatissa, Soteekissa,  Tuotekehityspajassa tai esim. automaation ja robotiikan alueella koulutuksissa, käänteinen oppiminen, monimuotototeutukset kielissä  tai verkostomaisesti toimivan osaajapoolityön kehittäminen ovat kaikki joustavaa opiskelua ja opintojen edistymistä tukevia, pedagogisesti perusteltuja ratkaisuja - joitakin helmiä mainitakseni.

Mutta kun puhutaan pedagogiikasta ja digitaalisuudesta samassa lauseessa, opittavaa on jatkuvasti. Toisilla enemmän ja toisilla pidemmälle.

Suuri ennustaja ei tarvitse olla nähdäkseen, että oppimisanalytiikka on aihe, joka tulee nostamaan päätään seuraavien vuosien aikana laajasti myös ammattikorkeakouluissa. Siitäkin poimimme työkalut opettajalle, jotta hän voi nähdä reaaliaikaisemmin oppimisen tulokset ja kompastuskivet ja tukea oppimista edelleen.

keskiviikko 9. elokuuta 2017

Lukuvinkki: Flipped Learning - Käänteinen oppiminen

Käänteisen oppimisen idea on enemmän kuin uudelleen löydetty opetusmenetelmä. Kyse on laajemmin opetus-, oppimis- ja ohjauskäsityksen uudelleen ymmärtämisestä. Lyhyesti voisi tiivistää, että tässä pedagogisessa viitekehyksessä opetus nähdään erilaisten oppimista tukevien mahdollisuuksien luomiseksi, oppiminen opiskelijan työksi, oppimaan ohjaaminen opettajan pedagogiseksi tehtäväksi.

Käytännössä siirtyminen perinteisestä luokkahuoneopetuksesta Flipped Learning -ajatteluun ei ole helppo. Opettajalle se merkitsee aluksi epävarmuuden tunnetta siitä, tapahtuuko oppimista, jos opettaja ei itse ole pääroolissa kertomassa, mitä ja kuinka opitaan tällä tunnilla. Opiskelijalta, joka on tottunut opettajajohtoiseen opetukseen, odotetaankin kykyä ohjata omaa oppimistaan, kykyä arvioida omaa osaamistaan ja kykyä toimia sen mukaan oppiakseen lisää.

Itseohjautuva opiskelija voi osata toimia hyvin yksinkin, mutta käänteisen luokkahuoneen menetelmässä korostuu opettajan kyky ohjata oppimista. Kiinnostava tähän liittyvä ajatus on ajatus oppimisen vapaudesta. Oppimista ei sidota luokkahuoneeseen, vaan opiskelija ohjataan perehtymään asiaan itsenäisesti parhaaksi katsomallaan tavalla, yksin tai yhdessä, hänen tarvitsemassaan ajassa. Opettajan pedagogista osaamista tarvitaan silloin kohtaamisissa verkossa tai ryhmässä, kun osaamista vahvistetaan yhteisellä tekemisellä osaamisen vahvistamiseksi.

Tärkeitä elementtejä tämän oppimiskäsityksen mukaisessa oppimisessa ovat opiskelijan opetussuunnitelman mukainen, vaikkakin henkilökohtainen  osaamistavoite sekä kannustava, ohjaava ja jatkuva palaute. Yksilölähtöinen oppiminen herättää opettajassa kysymyksen, miten voisi toteuttaa yksilölähtöistä ohjausta isossakin ryhmässä. Avuksi voi ottaa esimerkiksi yhteisöllisen oppimisen ja tietysti myös digitaaliset oppimisympäristöt, joissa oppimista tuetaan aineistoilla, joihin voi palata aina uudelleen sekä tehtävillä, joita voi tehdä itsenäisesti ja saada niistä myös itsearvioinnin tueksi arviointipalautteen.

Näitä pohdintoja ja paljon lisää käänteisestä oppimisesta avataan Marika Toivolan, Pekka Peuran ja Markus Humalojan v. 2017 ilmestyneessä Flipped learning - Käänteinen oppiminen -teoksessa. 









tiistai 20. kesäkuuta 2017

Se oli siinä - hyvää kesää

Kevätkausi on taas kääntynyt kesäksi. Valtaosa opettajista ja muistakin samkilaisista rantautuu kampuksilta lomalaitumille. Ihan kokonaan SAMK ei kuitenkaan hiljene, sillä osa opettajista toteuttaa kesäopintoja ja on lykännyt kesävapaataan syksymmälle. Suuri joukko opiskelijoita jatkaa opinnoissa koko kesän - osa heistä opinnäytetyötään tehden, osa harjoittelussa, osa muissa kesäopinnoissa.

Joka tapauksessa on taas kiitoksen ja hyvän kesän toivotuksen aika kaikille samkilaisille. Elokuussa jatkamme uusin kujein. Hyvää kesää!

perjantai 2. kesäkuuta 2017

Elämää uudella kampuksella

Me samkilaiset olemme opetelleet elämää uudella Porin kampuksella pian kuukauden päivät. Tulevia opiskelijoitakin on jo tavattu kevään pääsykokeissa ja käytävillä.

Muutos on ollut monelle melkoinen, kun taakse jäivät hiljaiset työhuoneet ja totuttu päivärytmi tutun ydintyöyhteisön kanssa. Omiin korviini kuulunut palaute on ollut voittopuolisesti hyvää. Täällä tutustutaan helposti uusiin ja vanhempiinkin samkilaisiin, 150 tuolipaikan kahvihuone tarjoaa hienon mahdollisuuden verkostoitua vain siirtymällä seuraavaan pöytään.

Toisaalta joudumme myös oppimaan uusia tapoja tehdä työtämme, kun monitoimitilassa työskentelemme. On hetkiä, jolloin rauhallinen työpiste pitää etsiä erikseen. On sovittava, missä tapaamiset pidetään, on opittava hoitamaan puhelut niin, että ne eivät häiritse muita samassa tilassa työtään tekeviä, on sovittava yhteisistä ja varmasti myös tilakohtaisista säännöistä ja on opittava myös noudattamaan niitä. Hyvä puoli on siinä, että uudella kampuksella olemme kaikki samassa lähtöpisteessä ja opettelemme ja luomme yhteisen kulttuurin yhdessä.

Kaikki onkin sitten varmasti valmista, kun lomien jälkeen saamme tänne vielä yli 3000 Porin kampuksen opiskelijaa. Uudet opiskelijat tietysti oppivat talon tavat luontevastikin. Vanhemmat konkarit joutuvat varmasti myös poisoppimaan totuttuja tapoja ja oppimaan uusia. Palkintona on kuitenkin hieno uusi oppimisympäristö, josta voi olla ylpeä.


tiistai 23. toukokuuta 2017

Opinnäytetyöstä mediatiedotteeksi

Opinnäytetyön valmistuminen on merkittävä askel opiskelijalle. Siihen kiteytyy osaamisen syveneminen, ja samaan aikaan vanhan loppu ja uuden alku. Monelle se on myös ovi työelämään AMK-opinnoista.

Opinnäytetyön valmistumiseen liittyy myös toinen merkittävä suorite: kypsyysnäyte. AMK-tutkinnossa se on lakisääteinen osaamisen osoitus, jolla varmistetaan vielä, että opiskelija on saavuttanut julkishallinnon tehtävissä edellytettävän virkakielitaidon. SAMKissa on otettu käyttöön myös malli, jossa kypsyysnäyte voi olla opinnäytetyöhön liittyvä mediatiedote - tai siitä voi siis sellainen syntyä.

Näitä mediatiedotteita julkaistaan mm. SAMKin verkkosivustolla. Esimerkki tällaisesta mediatiedotteesta on parhaillaan nähtävissä. Tämä mediatiedote syntyi konetekniikan alalta opinnäytetyöstä Aurinkoenergian hyödyntäminen jätehuollossa (http://www.samk.fi/uutiset/aurinkopaneeleilla-toimivan-puristimellisen-jatesailion-haasteena-hintavuus/). Kannattaa tutustua.

torstai 4. toukokuuta 2017

Tutkintouudistuksesta uusiin OPSeihin 2017



Vuosi 2015 lähti SAMKin laajuisessa opetuksen kehittämisessä liikkeelle tutkintouudistuksen teemalla. Ensimmäisessä vaiheessa tunnistettiin osaamista, jota tarvitaan kaikissa AMK-tutkinnoissa. Tärkeänä kriteerinä oli se, mitä sanotaan ammattikorkeakoulun ja -koulutuksen tehtävästä lainsäädännössä.

Osaaminen nostettiin laajaan tarkasteluun ja keskiöön uudella tavalla. Tätä varten tarvittiin uusia keinoja, mikä herätti myös hämmennystä. Aiempina vuosina oli totuttu tekemään OPS-uudistuksia tietyllä mallilla, yleensä pitkälti koulutusohjelman ja -alan sisäisenä työnä. Nyt työhön ryhdyttiin tavoitteena SAMKin AMK-tutkintojen uudistaminen ammattikorkeakoulun yhteisenä tehtävänä. Alussa ihmetystä herätti se, mitä nyt ollaan tekemässä. 

Työelämän osaamistarpeiden ennakointitieto, SAMKin pedagoginen osaaminen ja monialaisuus AMK-tutkintoon kouluttavana korkeakouluna haluttiin hyödyntää täysimääräisesti. Tarvittiin koulutusohjelmat ylittävää yhteistyötä ja tilaa pedagogiselle puheelle osaamistarpeista. Ratkaisuksi monialaisen yhteistyön toteuttamiseen koottiin koulutusohjelmat ylittävät osaajapoolit, substanssiosaajista ja koulutuksen ”tilaajista” eli koulutusohjelmien edustajista muodostuvat kehittäjäryhmät. Osaajapooleissa suunniteltiin tulevaisuuden koulutusta tutkintojen osaamistarpeesta lähtien ja työ tapahtui tiimi- ja osaamisaluerajat ylittävästi, monialaisesti ja koordinoidusti. Tähän liittyi myös ensimmäinen iso haaste osaajapoolityölle. Monialaisessa osaajapoolissa asiantuntijatyö ei ollutkaan ihan helppoa. Haasteita tuli sekä monialaisuudesta että moniammatillisuudesta. Samalla juuri se oli erityisen hedelmällistä, sillä siinä jaettiin ja opittiin toisilta, väiteltiin ja tultiin ratkaisuihin.

Ensimmäisessä vaiheessa osaajapoolit suunnittelivat SAMKin kaikkiin tutkintoihin tai laajasti koulutusohjelmiin sisältyvän osaamisen ja sen, miten se syvenee koulutuksen aikana eri koulutusaloilla. Tällaisia osaamisia olivat muun muassa matemaattinen sekä kieli- ja viestintäosaaminen.  Tässä vaiheessa ei siis ryhdytty suunnittelemaan vielä opetuksen toteutuksia ja menetelmiä toteuttamiseen, vaan osaamisia, joita eri opintojaksototeutusten tulee tuottaa.  Tähän ajatteluun sisältyi toinen iso haaste osaajapoolien työskentelyssä. Aluksi osaajapoolissa oli vaikea mieltää, mitä pitäisi tehdä, ajatukset kulkivat hyvin helposti itse toteutuksista puhumiseen. Osaamisperustaisuus oli toki tuttua asiana jo olemassa olevassa koulutuksessa, mutta nyt otettiin entistä selkeämmin esille opiskelijan osaamisen kasvu ja miten SAMKissa sitä parhaiten voidaan tukea. Joustavat opintopolut ja turhan päällekkäisyyden poistaminen opintojaksoilta olivat selkeitä tavoitteita, jotka myös toteutuivat varsin hyvin, kun osaamista alettiin ryhmitellä sen syvyyden mukaan. Tärkeää oli osata kuvata konkreettisesti ne asiat, jotka vähintään kyseisen osaamisen tulee tuottaa ja toisaalta, missä menee perusosaamisen, edistyneen osaamisen ja kehittyneen osaamisen rajat, kun osaamiset muutetaan opintojaksoiksi ja opintopisteytetään tutkintoihin.

Ensimmäisessä vaiheessa osaajapoolit olivat asiakaspalvelu- ja ohjaustoiminnan osaaminen, johtamisosaaminen ja laadunhallinta, korttikoulutukset, markkinointiosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, opiskeluympäristö-, -palvelut ja -taidot, projektiosaaminen, talousosaaminen, työyhteisöosaaminen, viestintäosaaminen ja yrittäjyysosaaminen.
Ensimmäinen vaihe tutkintouudistuksessa kesti helmikuulta lokakuulle vuonna 2015. Tutkintouudistus ja OPS 2017 : Osaajapoolien työskentely (1. vaihe 25.2.2015–2.10.2015)

Tutkintouudistuksen toisessa vaiheessa tunnistettiin vielä muutamia osaamisia, joista haluttiin tehdä osaajapoolityönä SAMKin tasolla osaamistarvekartoitusta. Tällaisiksi osaamisiksi tunnistettiin digiosaaminen, palvelumuotoilu ja oikeudellinen osaaminen sekä Managing Intercultural Relations. Automaatio-osaaminen oli tarkastelussa myös syyskuussa alkaneessa toisen vaiheen kehittämistyössä. Osaajapoolien Työskentely OPS2017 (2. vaihe 17.9.2015–30.4.2016). Prosessi eteni ensimmäisen vaiheen tapaan laajaa yhteistyötä ja monialaisuutta tavoitellen.

Molemmat vaiheet päättyivät SAMKin yhteiseen seminaariin, jossa esiteltiin töiden tulokset ja käytiin viime vaiheen keskustelut. Toisen vaiheen seminaarissa jo ideoitiin myös osajaapoolien työn jatkoa.
Molempien vaiheiden jälkeen alkoi myös osaamisten jäsentäminen ensin opintojaksoiksi ja siitä kuvausten valmistelu opetussuunnitelmateksteiksi. 

Opetussuunnitelmat hyväksyttiin koulutustoimikuntaprosessissa. Tavoite oli alun alkaen, että opetussuunnitelmat saadaan valmiiksi syksyksi 2016, mutta aikataulusta jouduttiin joustamaan siten, että uusien opetussuunnitelmien mukainen koulutus pääsee alkamaan syksyllä 2017. Jousto oli perusteltavissa, sillä iso työ haluttiin tehdä huolella. Tämän prosessin seurauksena aiemmista laajoista opetussuunnitelman uudistamiskierroksista haluttiin päästä eroon ja opetussuunnitelmat rakennettiin niin, että jatkossa pystytään tekemään opetussuunnitelmien vaatimat päivitykset niitä vaativiin osaamisiin. Tässä osaajapoolit tulevat olemaan keskeisessä roolissa. Niiden tehtävänä on tunnistaa ja ennakoida uudistamistarve ja toteuttaa uudistus koulutustoimikuntatyöskentelyssä.

Yksi koko prosessissa ehkä eniten hämmennystä herättänyt asia oli se, että tutkintouudistuksen prosessia ei haluttu eikä kyllä voitukaan suunnitella täysin valmiiksi työhön ryhdyttäessä. Osaajapoolityöhön osallistuneilla oli keskeinen rooli työn edetessä siinä, miten asiat kehittyvät käytännössä. Työn pohjaksi oli SAMKin opetuspalveluissa luotu 2-vuotinen etenemissuunnitelma, joka antoi suunnan ja aikataulutti prosessia, mutta lopputulos on syntynyt laajassa yhteistyössä osaajapoolien työn pohjalta. Uudistuksen toteutumista koordinoitiin SAMKin opetuspalveluista.

Osaajapoolityö saa jatkoa syksyllä 2017

Osaajapoolityö jatkuu syksyllä 2017 osana valtakunnallista, OKM-rahoitteista Toteemi-hanketta. Toteemi on 18 korkeakoulun yhteinen työelämäläheisen korkeakoulutuksen kehittämishanke. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat niihin korkeakoulutuksen haasteisiin, jotka johtavat korkeakouluopiskelijoiden opintoaikojen pitkittymiseen ja ongelmiin kiinnittyä työelämään ja työllistyä. Haasteet ovat sekä korkeakoulun sisäisiä (opetus- ja ohjauskäytännöt) että korkeakoulun muuttuvista toimintaympäristöistä kumpuavia (työn muutos, digitalisaatio, globalisaatio).

Tutkintojen kehittämisen uudistusprosessissa on osoittautunut ensiarvoisen tärkeäksi kehittää pysyväluonteinen, jatkuvuuden takaava toimintamalli, jossa koulutettava osaaminen liittyy kiinteästi työelämän osaamistarpeeseen, kehittyy sen mukana ja sitä tukien yhteistyötä tekemällä.

Työelämäläheisyys opinnoissa edellyttää korkeakouluopettajien sitoutumista sen toteuttamiseen. Opettajat ja korkeakoulu tarvitsevat työnsä tueksi uudenlaista toimintamallia, jolla työelämän kanssa tehtävää yhteistä työtä ja opiskelijalähtöistä opetusta kehitetään ja toteutetaan.

SAMKin Toteemi-osahankkeessa on tavoitteena
- opiskelijalähtöinen ja joustavan etenemisen opinnoissa tarjoava korkeakoulutus
- alakohtaisen työllistymisen tukeminen
- opettajien työelämäyhteyksien lisääminen ja työelämäosaamisen kehittyminen
- korkeakoulupedagogiikan ja oppimisen toimintaympäristökäsityksen uudistaminen

Hankkeessa
- parannetaan korkeakoulutuksen saavutettavuutta ja edistetään opiskelijoiden, osaamisen tunnistamisen ja arvioinnin yhdenvertaisuutta.
- kehitetään joustavia opintopolkuja ja ympärivuotista opiskelua, edistetään opintojen esteettömyyttä, kehitetään henkilöstön osaamista
- uudistetaan oppimisympäristöjä (ml. digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen
oppimisessa ja koulutustarjonnassa)
- vahvistetaan korkeakouluopiskelijoiden työelämä- ja yrittäjyysvalmiuksia.

Kehittäminen tapahtuu osaajapooleissa, joihin nimetään vastaavat kehittäjät. Hanketta koordinoi SAMKin opetuksen kehittämispalvelut.

keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Arvioinnin aika

Loppukevät ja aika kesän kynnyksellä on monella tapaa arvioinnin aikaa. Opettajan työssä se on eräällä tapaa työvuoden huipentuma, opiskelijoille askel eteenpäin, kun opintosuorituksia saadaan valmiiksi ja kesän työt odottavat. Arvioinnin teema on ollut vahvasti esillä myös koulutuksen kehittämispuheessa. Silloin arviointi on liitetty vahvasti osaamisperustaisuuteen ja arvioinnin oppimista ohjaavaan vaikutukseen.

Osaamisperustaisuus on opetussuunnitelmissa jo vanha asia. Osaamisperustaisesta arvioinnista on myös puhuttu jo jonkin aikaa. Myös se tiedetään, että mittaamisella ylipäätään on toimintaa ohjaava vaikutus. Tästä on helppo vetää se johtopäätös, että viimeistään nyt on aika nähdä opetuksessa arvioinnin oppimista ohjaava vaikutus. Parhaiten se vaikuttaa silloin, kun arvioinnin kriteerit tunnetaan etukäteen, tiedetään, millaista osaamista tavoitellaan ja millä perusteilla sitä tullaan mittaamaan.

SAMKissa toteutettiin parin viime vuoden aikana tutkintoihin liittyvä osaamisperustainen uudistus, jossa lopputuloksena syntyivät mm. uudet opetussuunnitelmat. Osaaminen niissä mietittiin monialaisissa opetuksen asiantuntijaryhmissä ja yksi lähtökohta oli, että osaaminen tunnistetaan ja tehdään näkyväksi syvenevänä polkuna AMK-tutkinnossa. Käytännön ratkaisuksi syntyi luokittelu perusosaamista, edistynyttä osaamista ja kehittynyttä osaamista tavoitteleviin osaamiskokonaisuuksiin. Opetussuunnitelmassa ne näkyvät näillä tyyppinimillä myös opiskelijalle.

Miksi näihin nimikkeisiin päädyttiin? Ymmärrettiin, että osaamisperustaisuuteen liittyy vahvasti osaamisen arviointi. Arviointiin liittyy puolestaan kriteeriviitteisyys eli se, millä kriteereillä osaamista tullaan arvioimaan opintojaksolla. Mika Saranpää puhuu kriteerien kriteereistä, Yksi tällainen on arvioitavuus. Kun arviointikriteeri asetetaan, yksi kriteerien kriteereistä on se, missä ja miten kuvattu osaaminen on saavutettavissa arvioitavassa opetuksessa. Jos esimerkiksi halutaan arvioida projektinhallintaa tai neuvottelutaitoa työelämätaitona, pystytäänkö se tekemään autenttisessa työelämän tilanteessa? Näitä asioitahan voidaan toki mitata myös oppitunnilla teorian ja sen soveltamisen taitoina näihin tilanteisiin soveltuvin tavoittein ja arviointikriteerein.

Arvioinnin teema on nouseva teema, vaikka ikivanha onkin. On vain hyvä asia, että näitä kysymyksiä mietitään kansallisilla opetuksen foorumeilla. Arviointi on monesti hyvin yksinäistä työtä opettajalle, ja uusissa aiempaakin osaamista mittaavissa arviointitilanteissa siitä on tullut entistä merkittävämpi tekijä opetuksen toteuttamisessa ja opettajan työssä. Opiskelijaa arviointikriteerien tunnistaminen jo opintojakson alussa ohjaa ja motivoi oppimaan ja asettamaan myös omia tavoitteitaan oppimiselle.