Tutkintouudistuksesta uusiin OPSeihin 2017

Vuosi 2015 lähti SAMKin laajuisessa opetuksen kehittämisessä liikkeelle tutkintouudistuksen teemalla. Ensimmäisessä vaiheessa tunnistettiin osaamista, jota tarvitaan kaikissa AMK-tutkinnoissa. Tärkeänä kriteerinä oli se, mitä sanotaan ammattikorkeakoulun ja -koulutuksen tehtävästä lainsäädännössä.

Osaaminen nostettiin laajaan tarkasteluun ja keskiöön uudella tavalla. Tätä varten tarvittiin uusia keinoja, mikä herätti myös hämmennystä. Aiempina vuosina oli totuttu tekemään OPS-uudistuksia tietyllä mallilla, yleensä pitkälti koulutusohjelman ja -alan sisäisenä työnä. Nyt työhön ryhdyttiin tavoitteena SAMKin AMK-tutkintojen uudistaminen ammattikorkeakoulun yhteisenä tehtävänä. Alussa ihmetystä herätti se, mitä nyt ollaan tekemässä. 

Työelämän osaamistarpeiden ennakointitieto, SAMKin pedagoginen osaaminen ja monialaisuus AMK-tutkintoon kouluttavana korkeakouluna haluttiin hyödyntää täysimääräisesti. Tarvittiin koulutusohjelmat ylittävää yhteistyötä ja tilaa pedagogiselle puheelle osaamistarpeista. Ratkaisuksi monialaisen yhteistyön toteuttamiseen koottiin koulutusohjelmat ylittävät osaajapoolit, substanssiosaajista ja koulutuksen ”tilaajista” eli koulutusohjelmien edustajista muodostuvat kehittäjäryhmät. Osaajapooleissa suunniteltiin tulevaisuuden koulutusta tutkintojen osaamistarpeesta lähtien ja työ tapahtui tiimi- ja osaamisaluerajat ylittävästi, monialaisesti ja koordinoidusti. Tähän liittyi myös ensimmäinen iso haaste osaajapoolityölle. Monialaisessa osaajapoolissa asiantuntijatyö ei ollutkaan ihan helppoa. Haasteita tuli sekä monialaisuudesta että moniammatillisuudesta. Samalla juuri se oli erityisen hedelmällistä, sillä siinä jaettiin ja opittiin toisilta, väiteltiin ja tultiin ratkaisuihin.

Ensimmäisessä vaiheessa osaajapoolit suunnittelivat SAMKin kaikkiin tutkintoihin tai laajasti koulutusohjelmiin sisältyvän osaamisen ja sen, miten se syvenee koulutuksen aikana eri koulutusaloilla. Tällaisia osaamisia olivat muun muassa matemaattinen sekä kieli- ja viestintäosaaminen.  Tässä vaiheessa ei siis ryhdytty suunnittelemaan vielä opetuksen toteutuksia ja menetelmiä toteuttamiseen, vaan osaamisia, joita eri opintojaksototeutusten tulee tuottaa.  Tähän ajatteluun sisältyi toinen iso haaste osaajapoolien työskentelyssä. Aluksi osaajapoolissa oli vaikea mieltää, mitä pitäisi tehdä, ajatukset kulkivat hyvin helposti itse toteutuksista puhumiseen. Osaamisperustaisuus oli toki tuttua asiana jo olemassa olevassa koulutuksessa, mutta nyt otettiin entistä selkeämmin esille opiskelijan osaamisen kasvu ja miten SAMKissa sitä parhaiten voidaan tukea. Joustavat opintopolut ja turhan päällekkäisyyden poistaminen opintojaksoilta olivat selkeitä tavoitteita, jotka myös toteutuivat varsin hyvin, kun osaamista alettiin ryhmitellä sen syvyyden mukaan. Tärkeää oli osata kuvata konkreettisesti ne asiat, jotka vähintään kyseisen osaamisen tulee tuottaa ja toisaalta, missä menee perusosaamisen, edistyneen osaamisen ja kehittyneen osaamisen rajat, kun osaamiset muutetaan opintojaksoiksi ja opintopisteytetään tutkintoihin.

Ensimmäisessä vaiheessa osaajapoolit olivat asiakaspalvelu- ja ohjaustoiminnan osaaminen, johtamisosaaminen ja laadunhallinta, korttikoulutukset, markkinointiosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, opiskeluympäristö-, -palvelut ja -taidot, projektiosaaminen, talousosaaminen, työyhteisöosaaminen, viestintäosaaminen ja yrittäjyysosaaminen.
Ensimmäinen vaihe tutkintouudistuksessa kesti helmikuulta lokakuulle vuonna 2015. Tutkintouudistus ja OPS 2017 : Osaajapoolien työskentely (1. vaihe 25.2.2015–2.10.2015)

Tutkintouudistuksen toisessa vaiheessa tunnistettiin vielä muutamia osaamisia, joista haluttiin tehdä osaajapoolityönä SAMKin tasolla osaamistarvekartoitusta. Tällaisiksi osaamisiksi tunnistettiin digiosaaminen, palvelumuotoilu ja oikeudellinen osaaminen sekä Managing Intercultural Relations. Automaatio-osaaminen oli tarkastelussa myös syyskuussa alkaneessa toisen vaiheen kehittämistyössä. Osaajapoolien Työskentely OPS2017 (2. vaihe 17.9.2015–30.4.2016). Prosessi eteni ensimmäisen vaiheen tapaan laajaa yhteistyötä ja monialaisuutta tavoitellen.

Molemmat vaiheet päättyivät SAMKin yhteiseen seminaariin, jossa esiteltiin töiden tulokset ja käytiin viime vaiheen keskustelut. Toisen vaiheen seminaarissa jo ideoitiin myös osajaapoolien työn jatkoa.
Molempien vaiheiden jälkeen alkoi myös osaamisten jäsentäminen ensin opintojaksoiksi ja siitä kuvausten valmistelu opetussuunnitelmateksteiksi. 

Opetussuunnitelmat hyväksyttiin koulutustoimikuntaprosessissa. Tavoite oli alun alkaen, että opetussuunnitelmat saadaan valmiiksi syksyksi 2016, mutta aikataulusta jouduttiin joustamaan siten, että uusien opetussuunnitelmien mukainen koulutus pääsee alkamaan syksyllä 2017. Jousto oli perusteltavissa, sillä iso työ haluttiin tehdä huolella. Tämän prosessin seurauksena aiemmista laajoista opetussuunnitelman uudistamiskierroksista haluttiin päästä eroon ja opetussuunnitelmat rakennettiin niin, että jatkossa pystytään tekemään opetussuunnitelmien vaatimat päivitykset niitä vaativiin osaamisiin. Tässä osaajapoolit tulevat olemaan keskeisessä roolissa. Niiden tehtävänä on tunnistaa ja ennakoida uudistamistarve ja toteuttaa uudistus koulutustoimikuntatyöskentelyssä.

Yksi koko prosessissa ehkä eniten hämmennystä herättänyt asia oli se, että tutkintouudistuksen prosessia ei haluttu eikä kyllä voitukaan suunnitella täysin valmiiksi työhön ryhdyttäessä. Osaajapoolityöhön osallistuneilla oli keskeinen rooli työn edetessä siinä, miten asiat kehittyvät käytännössä. Työn pohjaksi oli SAMKin opetuspalveluissa luotu 2-vuotinen etenemissuunnitelma, joka antoi suunnan ja aikataulutti prosessia, mutta lopputulos on syntynyt laajassa yhteistyössä osaajapoolien työn pohjalta. Uudistuksen toteutumista koordinoitiin SAMKin opetuspalveluista.

Osaajapoolityö saa jatkoa syksyllä 2017

Osaajapoolityö jatkuu syksyllä 2017 osana valtakunnallista, OKM-rahoitteista Toteemi-hanketta. Toteemi on 18 korkeakoulun yhteinen työelämäläheisen korkeakoulutuksen kehittämishanke. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat niihin korkeakoulutuksen haasteisiin, jotka johtavat korkeakouluopiskelijoiden opintoaikojen pitkittymiseen ja ongelmiin kiinnittyä työelämään ja työllistyä. Haasteet ovat sekä korkeakoulun sisäisiä (opetus- ja ohjauskäytännöt) että korkeakoulun muuttuvista toimintaympäristöistä kumpuavia (työn muutos, digitalisaatio, globalisaatio).

Tutkintojen kehittämisen uudistusprosessissa on osoittautunut ensiarvoisen tärkeäksi kehittää pysyväluonteinen, jatkuvuuden takaava toimintamalli, jossa koulutettava osaaminen liittyy kiinteästi työelämän osaamistarpeeseen, kehittyy sen mukana ja sitä tukien yhteistyötä tekemällä.

Työelämäläheisyys opinnoissa edellyttää korkeakouluopettajien sitoutumista sen toteuttamiseen. Opettajat ja korkeakoulu tarvitsevat työnsä tueksi uudenlaista toimintamallia, jolla työelämän kanssa tehtävää yhteistä työtä ja opiskelijalähtöistä opetusta kehitetään ja toteutetaan.

SAMKin Toteemi-osahankkeessa on tavoitteena

- opiskelijalähtöinen ja joustavan etenemisen opinnoissa tarjoava korkeakoulutus

- alakohtaisen työllistymisen tukeminen

- opettajien työelämäyhteyksien lisääminen ja työelämäosaamisen kehittyminen

- korkeakoulupedagogiikan ja oppimisen toimintaympäristökäsityksen uudistaminen

Hankkeessa

- parannetaan korkeakoulutuksen saavutettavuutta ja edistetään opiskelijoiden, osaamisen tunnistamisen ja arvioinnin yhdenvertaisuutta.

- kehitetään joustavia opintopolkuja ja ympärivuotista opiskelua, edistetään opintojen esteettömyyttä, kehitetään henkilöstön osaamista

- uudistetaan oppimisympäristöjä (ml. digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen

oppimisessa ja koulutustarjonnassa)

- vahvistetaan korkeakouluopiskelijoiden työelämä- ja yrittäjyysvalmiuksia.

Kehittäminen tapahtuu osaajapooleissa, joihin nimetään vastaavat kehittäjät. Hanketta koordinoi SAMKin opetuksen kehittämispalvelut.