Arvioinnin aika

Loppukevät ja aika kesän kynnyksellä on monella tapaa arvioinnin aikaa. Opettajan työssä se on eräällä tapaa työvuoden huipentuma, opiskelijoille askel eteenpäin, kun opintosuorituksia saadaan valmiiksi ja kesän työt odottavat. Arvioinnin teema on ollut vahvasti esillä myös koulutuksen kehittämispuheessa. Silloin arviointi on liitetty vahvasti osaamisperustaisuuteen ja arvioinnin oppimista ohjaavaan vaikutukseen.

Osaamisperustaisuus on opetussuunnitelmissa jo vanha asia. Osaamisperustaisesta arvioinnista on myös puhuttu jo jonkin aikaa. Myös se tiedetään, että mittaamisella ylipäätään on toimintaa ohjaava vaikutus. Tästä on helppo vetää se johtopäätös, että viimeistään nyt on aika nähdä opetuksessa arvioinnin oppimista ohjaava vaikutus. Parhaiten se vaikuttaa silloin, kun arvioinnin kriteerit tunnetaan etukäteen, tiedetään, millaista osaamista tavoitellaan ja millä perusteilla sitä tullaan mittaamaan.

SAMKissa toteutettiin parin viime vuoden aikana tutkintoihin liittyvä osaamisperustainen uudistus, jossa lopputuloksena syntyivät mm. uudet opetussuunnitelmat. Osaaminen niissä mietittiin monialaisissa opetuksen asiantuntijaryhmissä ja yksi lähtökohta oli, että osaaminen tunnistetaan ja tehdään näkyväksi syvenevänä polkuna AMK-tutkinnossa. Käytännön ratkaisuksi syntyi luokittelu perusosaamista, edistynyttä osaamista ja kehittynyttä osaamista tavoitteleviin osaamiskokonaisuuksiin. Opetussuunnitelmassa ne näkyvät näillä tyyppinimillä myös opiskelijalle.

Miksi näihin nimikkeisiin päädyttiin? Ymmärrettiin, että osaamisperustaisuuteen liittyy vahvasti osaamisen arviointi. Arviointiin liittyy puolestaan kriteeriviitteisyys eli se, millä kriteereillä osaamista tullaan arvioimaan opintojaksolla. Mika Saranpää puhuu kriteerien kriteereistä, Yksi tällainen on arvioitavuus. Kun arviointikriteeri asetetaan, yksi kriteerien kriteereistä on se, missä ja miten kuvattu osaaminen on saavutettavissa arvioitavassa opetuksessa. Jos esimerkiksi halutaan arvioida projektinhallintaa tai neuvottelutaitoa työelämätaitona, pystytäänkö se tekemään autenttisessa työelämän tilanteessa? Näitä asioitahan voidaan toki mitata myös oppitunnilla teorian ja sen soveltamisen taitoina näihin tilanteisiin soveltuvin tavoittein ja arviointikriteerein.

Arvioinnin teema on nouseva teema, vaikka ikivanha onkin. On vain hyvä asia, että näitä kysymyksiä mietitään kansallisilla opetuksen foorumeilla. Arviointi on monesti hyvin yksinäistä työtä opettajalle, ja uusissa aiempaakin osaamista mittaavissa arviointitilanteissa siitä on tullut entistä merkittävämpi tekijä opetuksen toteuttamisessa ja opettajan työssä. Opiskelijaa arviointikriteerien tunnistaminen jo opintojakson alussa ohjaa ja motivoi oppimaan ja asettamaan myös omia tavoitteitaan oppimiselle.