Itseohjautuvuus ei ole yksinohjautuvuutta - tämäkin todettiin viimeisimmässä SAMKin Peda-Agorassa

Opettajan rooli oppimistilanteessa ja suhteessa opiskelijaan on ollut jo pitkään muutoksessa. Tämän päivän yksi iso puheenaihe koulutusta koskien on kysymys, eikö enää opeteta tai miksi ei enää opeteta. Opiskelussa - yhä enemmän perusasteelta lähtien - tehdään projekteja, toimitaan ryhmissä ja opiskellaankin uusia asioita ja ilmiöitä yhdessä. Haetaan tietoa eri lähteistä, yhä useammin verkon lähteistä. Oppijasta ja oppimisesta on tullut tähti pedagogiikan kentällä - opettajasta oppimisen ohjaaja, suunnannäyttäjä ja osaamisen tunnistaja ja tunnustaja. Opiskelijan odotetaan ottavan vastuu omasta osaamisestaan ja sen suunnasta.

Tälle on selityksensä. Toisin kuin ennen tieto on nyt kaikkien saatavilla jatkuvasti. Verkko on sitä pullollaan ja sen myötä uudenlaiseksi osaamiseksi on tullut informaation tunnistaminen disinformaatiosta. Oman kriittisen medianlukutaidon merkitys oppimisen ja osaamisen kasvun kannalta on paitsi ammattitaitoa, myös kansalaistaitoa ja koulutuksesta puhuttaessa oppimisen perustaitoa. Aikanaan kun itse toimin medianlukutaitoon panostavassa koulujen sanomalehtiyhteistyössä, medianlukutaitoa vietiin median toimesta oppilaitoksiin erilaisten koulutus-  ja teemapäivien mukana. Nyt media koko laajuudessaan on siinä opettajan ja opiskelijan pöydällä tai taskussa, aina saatavilla. Näin on käynyt myös oppimateriaalille mitä suurimmassa määrin. Samalla vastuu tunnistaa oikea tieto on siirtynyt tiedon käyttäjälle mitä suurimmassa määrin. On opittava löytämään oikea tieto, on osattava sitä jalostaa ja soveltaa. Siinä opettajan rooli on yhä useammin ohjata, valmentaa ja varmistaa oppiminen - kyllä vielä myös opettaa.

Paitsi tieto, myös toiminta on yhä enemmän verkoissa ja verkottunutta - niin vapaa-ajalla kuin työelämässä. Suomalaisten mielestä verkostot auttavat menestymään, mutta harva kokee verkostoitumisen omaksi toimintatavakseen. Luovuutta, vuorovaikutusta ja verkostoitumistaitoja pidetään tulevaisuuden työelämätaitoina. (Sitra 2016, Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään.) Itse asiassa moni työelämän osaamistaitoja koskeva tutkimus on todennut näin jo pitkään. Onko nyt tullut aika oppia tämä asia? Koulutuksella voi olla tässä iso merkitys, kun opitaan ohjaamaan oppimista ja verkostoissa tapahtuvaa oppimista.

Verkostojen rakentaminen alkaa koulutuksessa, opetusmenetelmillä on siinä roolinsa. Peräänkuulutamme opiskelijoita itseohjautuvuutta ja sitä tarvitaankin. Jotta pystyy toimimaan ryhmässä ja verkostoissa, tarvitaan uskallusta ja itseluottamusta olla ryhmän jäsen ja halua kantaa vastuuta oman osaamisensa ja samalla ryhmän osaamisen kasvusta. Jos katsoo Sitran tuoretta tutkimustietoa, voi päätellä, että tämä ei ole meille kovin luontainen taito.

Itseohjautuvuudella ja yksinohjautuvuudella on kuitenkin "vissi" ero. Itsekin muistan kouluajalta ryhmätöitä, joissa tuntui, että ryhmä jäi oman onnensa nojaan tehtävänsä kanssa. Ehkä aina ei osattu opettajalta apua edes hakea, ei ollut tuntua siitä, että on oppimisessa valmennettavana. Ehkä ei aina ollutkaan. Valmentajan rooli ei ole helppo. Opettaja on perinteisesti tottunut ottamaan vastuun opetuksen prosessista, tänä päivänä hän ottaa vastuuta oppimisen prosessista. Itseohjautuvuuteen ohjaaminen ja sen tukeminen on osa oppimisen prosessia ja siten opettajan tehtävää tämän päivän opetuksessa. Jos opiskelija kokee, että häntä valmennetaan, hän kokee, että hän oppii ja saa opetusta, häntä ei silloin ole jätetty yksin oppimaan.

Tänään käynnistyi työn opinnollistamisen pilotti

Työn opinnollistamisen pilotin info järjestettiin SAMKissa tänään. Tuloksia nähdään 27.1. järjestettävässä HOT-näyttöpäivässä.

Mukana ovat nyt viisi opiskelijaa ja heidän työnantajansa sekä opinnollistamisen näytön ohjaajat ja näytön vastaanottajat SAMKista. Hieno ydinjoukko, joka oli myös selkeästi kehittämisen hengessä mukaan lähtenyt. Tämä kokonaisuus antaa erinomaisen pohjan yhteiselle kehittämiselle.

Uusi asia on mukava saada pilotoinnin kautta liikkeelle. Opiskelijalähtöisestä työn opinnollistamisesta halutaan mallintaa toiminto, joka kohtelee opiskelijoita tasavertaisesti ja on myös saavutettavissa tasavertaisesti silloin, kun siihen opiskeliijalla edellytykset on olemassa.

Työn opinnollistamisessa opiskelu viedään luokkahuoneista työpaikoille. Tutkinnossa edellytettävää osaamista hankitaan suunnitelman mukaisesti työtä tekemällä ja kytkemällä käytännön tekeminen aiheeseen liittyvään tietoperustaan. Opinnot ja työ kulkevat silloin käsi kädessä, opiskelijan ammattitaito kehittyy, opinnot ja tutkinnon valmistuminen vauhdittuvat ja työpaikallakin voidaan opiskelijan tuoma osaaminen hyödyntää työn ja toiminnan kehittymisenä. Opetuksen ja työn yhteistyönä syntyy uusia verkostoja ja uudenlaista yhteistyötä, kun oppimisympäristö laajenee.

Kolmas korkeakoulujen auditoitikierros on valmisteilla, osat 2 - 4/4: keskustelun helmiä

Keskustelun helmiä auditoinnin kehittämisseminaarista poimin liittyen suunniteltuihin auditointikohteisiin:


2/4 Osaamista luova korkeakoulu

Osaamista luovassa korkeakoulussa opiskelijat osallistuvat suunnitteluun. Opiskelija on keskiössä ja aktiivisessa oppijan roolissa.

Valinnasta valmistumiseen tunnistetaan ja mallinnetaan opiskelijan opintopolku.

Joustavat opintomahdollisuudet tukevat opiskelijan hyvinvointia ja kuormittavuus on mitoitettu opinnoissa oikein.

Fasilitoitu, työpajatyyppinen auditointitilaisuus antaisi ehkä enemmän erityisesti silloin, kun auditoinnin kohderyhmänä ovat opiskelijat.


3/4 Vaikuttava korkeakoulu

Tutkimuksen, taiteen ja koulutuksen vaikuttavuus ja vuorovaikutuksellisuus ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tukevatko tieto- ja toimintaverkostot vuorovaikutusta ja miten vuorovaikutuksen johtaminen toteutetaan verkostoituvassa ympäristössä?
Miten toimintakulttuuri edistää uudistumista?


4/4 Kehittävä ja hyvinvoiva korkeakoulu

Henkilöstön osaamisen kehittäminen nähdään sekä johtamis- että hyvinvointikysymyksenä. Avainsanoina osallistaminen, vastuuttaminen, kuormittuminen ja jaksaminen sekä strategian jalkautuminen aidolla tavalla arkeen.


Jäämme odottamaan toteutusta ja kuulumisia siitä uudistetulla korkeakoulujen auditointikierroksella, joka käynnistyy ensi vuonna.