Opetuksen hankkeet vievät pedagogista työtä eteenpäin

Opetus- ja kulttuuriministeriö on rahoittanut ja rahoituksellaan myös ohjannut ammattikorkeakoulujen pedagogisen työn kehittämisen suuntaa viime vuosina kiitettävällä tavalla. Asiat, joita olemme tehneet, on yhteisesti tunnustettu merkittäviksi kehittämisen kohteiksi. Yhteistyötä tehdään isoissa amkien välisissä kehittämisprojekteissa.

Viimeksi todettiin ristiinopiskelun voima, sitä ennen on tälläkin palstalla kerrottu mm. työn opinnollistamisen kasvavasta roolista AMK-opetuksessa. Ohjauksen merkitys opettajan työssä tulee kasvamaan, kun tunnistetut ja tunnustetut oppimisympäristömme laajenevat käytännön työkentille, jonne amk-tason varmentava osaaminen pitää kytkeä silloin, kun puhumme AMK-opinnoista. Tähän liittyen SAMKissa käynnistyy seuraavaksi oppimisanalytiikan kehittämishanke, jossa keskiössä ovat meille soveltuvat digitaaliset työkalut opiskelijan omaan opinnoissa etenemisensä seuraamiseen, mutta myös opettajan avuksi nähdä, miten opiskelijaryhmä ja siellä yksittäinen opiskelija etenee ja millaista ohjausta hän näyttäisi tarvitsevan päästäkseen opintojakson osaamistavoitteisiin.

Nämä ns. OKM-kärkihankkeisiin kuuluvat hankkeet ovat sikäli tärkeitä, että niiden tehtävänä on kehittää AMK-opetusta laajasti, ei vain esimerkiksi koulutusalakohtaisesti. Silloin keskeinen asia ammattikorkeakoulun sisällä on, että niitä myös toteutetaan laajasti koko oman ammattikorkeakoulun tasolla. SAMKissa olemme linjanneet, että hankkeet pyritään kytkemään suoraan opetukseen ja siksi meillä opettajat ovat nyt vahvasti kiinnitettyinä näihin hankkeisiin myös omaan opetukseen ja osaamisalaan liittyen. Tällä tavoin pääsemme toiminnan tasolla nopeasti alkuun myös käytännön tulosten tekemisessä.

Tässä yhteydessä onkin jo hyvä aika sanoa kiitos hienoille pedagogeillemme, jotka ovat tunnistaneet tavoitteet, nähden niiden merkityksen AMK-opetuksen tulevaisuuteen ja ovat oman työnsä kehittämisellä mukana AMK-pedagogiikan kehittämisessä. Olemme lähteneet liikkeelle maltilla, mutta päämäärätietoisesti.

Suunta näyttää olevan selvä kohti verkostoituneen kulttuurin mallia, jossa työelämä on mukana opetussuunnitelmissa ja koulutuksen rakenteissa, osaamiskeskeisyys ohittaa tutkintokeskeisyyden ja erilaiset vaihtoehtoiset tavat opintojen suorittamiseen ovat sitä kautta arkea. Kimmo Mäki ja Hannu Kotila kuvasivat AMK-pedagogiikan suuntaa tämän vuoden AMK-päivillä Porissa (https://www.samk.fi/wp-content/uploads/2018/05/160518Toteemi-AMKpaivat.pdf) varsin havainnollisella tavalla:

 

Ristiinopiskelussa ensimmäiset toteutukset syksyllä 2018

Turussa järjestettiin kaksipäiväinen eAMK-hankkeen ristiinopiskeluseminaari 17. - 18.4. Tavoitteena oli jakaa ideoita, kokemuksia ja suunnitella yhdessä toteutuksia ja niissä erityisesti ristiinopiskelun toteutuksessa huomioon otettavia laatu- ja muita tekijöitä. 

Seminaarissa esiteltiin myös CampusOnline.fi, jonne tullaan jatkossa kokoamaan valtakunnallinen ammattikorkeakeakoulujen välisen ristiinopiskelun mahdollistava ympärivuotinen opintotarjonta. Syksyllä siellä ovat tarjolla ensimmäiset, jo nimetyt, 60 opintojaksoa. Syksyllä 2018 tullaan näillä tiedoin tekemään uusi kysely ristiinopiskelun tarjonnasta AMKeille. Silloin haetaan pilotoitavaksi kevään ja kesän 2019 opintotarjontaa. Tulostavoitteena on ristiinopiskelun ympärivuotisen AMK-opintotarjonnan kehittyminen.

Seminaariin osallistui kaikkiaan noin 100 pilotoitavien opintojaksojen opettajaa ja AMKien ja  eAMK-hankkeen ristiinopiskelun parissa toimivaa asiantuntijaa.

Kyse ei ole vain opetuksen osittaisesta siirtämisestä ristiinopiskelun piiriin, vaan myös esimerkiksi opetuksessa tarvittavien tietojärjestelmien yhteensovittamisesta niin, että meille muualta verkon kautta tuleva ristiinopiskelija saa tarvittavat palvelut, kuten kirjaston palvelut ja verkko-opetuksen alustat joustavasti käyttöönsä. Toki tätä on tehty tähänkin asti avoimessa ammattikorkeakoulussa ja yhteistyösopimuksiin perustuen. Tuoko uusi toiminto mukanaan uusia haasteita ja kuinka paljon, se jää nähtäväksi. Asia kehittyy nyt pilotoinnin kautta, kokeilevasti kohti kehitystä.

e-oppimisen aika

SAMKin tuore julkaisu e-oppimisen aika kertoo ammattikorkeakoulun opetustyöstä käytännönläheisellä tavalla. Julkaisuun valikoitui erilaisia oppimiskokeiluja ja menetelmäkuvauksia SAMKin eri koulutusaloilta. Mukana on sekä AMK- että ylempi AMK -tutkintoihin johtavia pedagogisia ja digitaalisia opetusratkaisuja BYOD-aikakaudella. Julkaisuun kannattaa tutustua, pääset mukaan amk-opetuksen monipuoliseen arkeen: e-oppimisen aika

"Aloitteellinen ongelmanratkaisja saa paikan"

Valtakunnallisen Toteemi-hankkeen seminaarissa pohdittiin tänään mm. sitä, millaista osaamista tulevaisuuden korkeakoulutuksen pitäisi tuottaa. Risto E.J. Penttilä tiivisti ajatuksen otsikkoon: "Aloitteellinen ongelmanratkaisija saa paikan".

Yhtä mieltä oltiin siitä, että aloittellisuus, ongelmanratkaisu, taito edistää asioita ja saada aikaan sekä yrittäjämäinen ote työhön ovat osaamisvaltteja, joita koulutuksen tulee tukea ja joihin tulee ohjata. Puhe ei sinänsä ole uutta ammattikorkeakoulumaailmassa, mutta tietty entistä vahvempi särmä kuuluu nyt äänessä. Se jo tunnistetaan, että korkeakoulun seinien ulkopuolella tapahtuu osaamisen kasvua niissä asioissa, joita korkeakouluopinnoilla edelleen voidaan vahvistaa. Työssä käyvä opiskelija voi kehittää omaa työtään ja työyhteisöään tuomalla sinne uutta ja syvempää osaamista erilaisina isompina ja pienempinä kehittämistehtävinä. Samalla hän oppii asiasta itsekin enemmän ja opinnot edistyvät mielekkäällä ja palkitsevalla tavalla kolmikannassa opiskelija - työ - korkeakoulu. Työn opinnollistaminen on tämän päivän avainsana, kun työelämäläheistä pedagogiikkaa kehitetään.

Uutta näkökulmaa näihin opinnollistamisen ja ylipäätään tutkintotavoitteiseen koulutuksen toteutuksiin saadaan, kun hyväksytään ennakointiin ja toki jo olemassa olevaankin pohjaava tieto siitä, miten tulevaisuuden yrittäjyys on yhä useammin yrittäjän oman harrastuneisuuden pohjalle perustuvaa. Kun harrastuksesta tulee työ, mikä sija on korkeakoulututkinnolla? Tai kun alanvaihto tulee korkeakoulututkinnon suorittaneelle ajankohtaiseksi, mikä rooli on kokonaisella tutkintokoulutuksella, mitä osaa tulevat hoitamaan erilaiset korkeakoulutettujen ammatilliset muuntokoulutukset ja niiden tuottamat pätevyydet silloin, kun niitä tarvitaan? Miten AMKit ovat siinä mukana? Mikä tulee olemaan se perustutkinto, josta kätevästi alalta toiselle siirrytään? Syntyykö sitä ja millaisena, se jää nähtäväksi, mutta tuohon suuntaan näytetään osin kulkevankin opetussuunnitelmissa, jotka enstistä tavoitteellisemmin tarjoavat opintoja monialaisina toteutuksina ja rajoja rikkoen. Samalla toki kysytään sitä, mikä myös on tärkeää - missä syntyy tulevaisuuden substanssiosaaminen?

Ammattikorkeakoulut ovat olleet koulutuksen kehittäjinä varsin ketteriä ja se tekeekin opetuksen ja oppimisen kehittämisestä mielenkiintoista, mutta samalla vaativaa. AMKissa olemme kaikki omalla työllämme  korkeakoulun, opetuksen ja ohjauksen kehittymisen ja kehittämisen tehtävässä ja toteutamme sitä väistämättä. Siksi on tärkeää olla kuulolla ja mukana siinä, mitä korkeakoulutuksen kentällä tapahtuu - ja siellähän tapahtuu!

Tämän päivän seminaari saa erityiskiitoksen siitä, miten luontevasti aamupäivän Keynote speakers -osuus sujui kolmella kielellä: suomi - ruotsi - englanti. Penttilän muistutus siitä, että myydä voi vain ostajan kielellä, oli hyvä muistutus siitä, miten kieli on osa ammatissa onnistumista. Myynnissä ovat milloin tuotteet, milloin näkemykset, suunnitelmat tai tavoitteet.

Työelämäläheistä koulutusta kehitetään ja seminaarin jälkimaininkeihin pääsee tutustumaan tarkemmin Toteemi-hankkeessa: www.amktoteemi.fi