CampusOnline-opinnot antavat ammattikorkeakoulun AMK- ja YAMK- opiskelijalle, vaihto-opiskelijalle ja avoimen ammattikorkeakoulun polkuopiskelijalle aivan uuden mahdollisuuden ristiinopiskella korkeakoluopintoja osaksi omaa tutkintoaan ja osaamistaan.
Opintoja voi suorittaa omaan tahtiin ja kaikki opinnot toteutetaan verkko-opintoina. Kesän opintoihin CampusOnlinessa haku alkaa 18.3.2019 ja syksyn opinnot avautuvat hakuun elo-syyskuussa, CampusOnline.fi. SAMKissa CampusOnline-yhteistyötä hoidetaan jatkuvan oppimisen palveluissa.
Opiskelijoiden on tärkeää tulla tietoiseksi erilaisista opintomahdollisuuksistaan toteuttaa yksilöllisiä ja ehkäpä nopeutettujakin koulutuspolkuja silloin, kun oma kapasiteetti siihen riittää.
torstai 14. maaliskuuta 2019
maanantai 4. maaliskuuta 2019
Peda-Agorassa 13.3. klo 14 - 16 Campus Online ja miten sinne pääsee opiskelemaan
CampusOnlinessa SAMKin opiskelija voi ottaa opintoja myös
muista ammattikorkeakouluista ja suorittaa niitä verkon välityksellä koko
lukuvuoden aikana. Ilmoittautuminen syksyn opintoihin aukeaa pian.
Peda-Agoran
alkuosa on suunnattu myös erityisesti opiskelijoille.
Ohjelma:
- Mitä on tarjolla CampusOnlinessa ja miten ilmoittaudutaan?
Pia Lamminen (jatkuva oppiminen)
- Opintojen hyväksiluku sähköisen asioinnin kautta, Jaana
Halme (opetuspalvelut)
- Miten tarjonta saadaan CampusOnlineen? Pia Lamminen
- Millaiset aineistot CampusOnlineen? Jussi Kärki (kirjasto)
Paikka: Porin kampuksen kirjasto
Peda-Agora on SAMKin sisäinen pedagoginen
keskustelutilaisuus, joita järjestetään 3–4 kertaa lukuvuodessa. Paikalle ovat
tervetulleita sekä henkilökunta että opiskelijat
keskiviikko 2. tammikuuta 2019
Kypsyysnäytteellä on lakisääteinen perusta korkeakouluissa
Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä Suomessa suomen tai ruotsin kielellä, suorittaa korkeakouluopinnoissaan kypsyysnäytteen, jolla hän osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin
kielen taitoa sekä perehtyneisyyttä opiskelemaansa alaan.
Tämä on sääntö, josta lainsäädäntö (esim. asetus ammattikorkeakouluistta) antaa tietyissä erityistilanteissa korkeakouluille mahdollisuuden myös poiketa, mutta se on oma tarinansa.
Kypsyysnäyte tuottaa kielitaitolausunnon, joka liitetään valmistuvan tutkintotodistukseen. Lausunnolla tutkinnon suorittanut voi osoitaa Suomessa kaksikielisillä kielialueilla virkoihin vaadittavan suomen ja ruotsin kielen taitonsa. Lausunnossa todetaan myös asetuksen edellyttämä tutkinnossa todettu vieraan kielen taito.
Miksi tästä puhun?
Vuosi alkoi puhelulla tähän aiheeseen liittyen. Samalla taas sain huomata, miten opettajan akateemiseen työhän liittyy hallinnollisia toimia, joista meidän hallinnon ja akateemisen työn rajalla toimivien pitäisi ehtiä ja huomata toistuvasti puhua ja joita pitäisi tuoda esiin. Pedagoginen työ korkeakouluissa on kehittynyt viime vuosikymmenenä merkittävästi. Opetusteknologian ja verkkopedagogiikan kehittyminen on tuonut paitsi mahdollisuuksia myös tilausta koulutuksen uudistamiseen, pieni muutos ei ole myöskään jatkuvasti kasvava kansainvälistyminen. Lisäksi opetuksen järjestelmiä on uudistettu ja opetushenkilöstön on pitänyt perehtyä tähänkin teknologiaan uutena työympäristönä.
Kaikki tämä on tarkoittanut sitä, että myös opetusta ja sen kehittymistä tukevien palvelujen on pitänyt kehittyä ja se on tuonut mukanaan myös uusia työrooleja korkeakouluihin tukemaan opetuksen ja tutkimuksen ydintehtäviä ja muutosta, jota ajetaan korkeakoulujen strategioissa ja erilaisissa korkeakoulujen toimintaa ohjaavissa mekanismeissa. Muutosten keskellä on huolehdittava myös perustehtävistämme, kuten siitä, mitä pysyvää laki ja asetus edellyttävät tutkinnoiltamme. Muutosten myllerryksessä ei auta unohtaa sitä, mikä myös on.
Tämä on sääntö, josta lainsäädäntö (esim. asetus ammattikorkeakouluistta) antaa tietyissä erityistilanteissa korkeakouluille mahdollisuuden myös poiketa, mutta se on oma tarinansa.
Kypsyysnäyte tuottaa kielitaitolausunnon, joka liitetään valmistuvan tutkintotodistukseen. Lausunnolla tutkinnon suorittanut voi osoitaa Suomessa kaksikielisillä kielialueilla virkoihin vaadittavan suomen ja ruotsin kielen taitonsa. Lausunnossa todetaan myös asetuksen edellyttämä tutkinnossa todettu vieraan kielen taito.
Miksi tästä puhun?
Vuosi alkoi puhelulla tähän aiheeseen liittyen. Samalla taas sain huomata, miten opettajan akateemiseen työhän liittyy hallinnollisia toimia, joista meidän hallinnon ja akateemisen työn rajalla toimivien pitäisi ehtiä ja huomata toistuvasti puhua ja joita pitäisi tuoda esiin. Pedagoginen työ korkeakouluissa on kehittynyt viime vuosikymmenenä merkittävästi. Opetusteknologian ja verkkopedagogiikan kehittyminen on tuonut paitsi mahdollisuuksia myös tilausta koulutuksen uudistamiseen, pieni muutos ei ole myöskään jatkuvasti kasvava kansainvälistyminen. Lisäksi opetuksen järjestelmiä on uudistettu ja opetushenkilöstön on pitänyt perehtyä tähänkin teknologiaan uutena työympäristönä.
Kaikki tämä on tarkoittanut sitä, että myös opetusta ja sen kehittymistä tukevien palvelujen on pitänyt kehittyä ja se on tuonut mukanaan myös uusia työrooleja korkeakouluihin tukemaan opetuksen ja tutkimuksen ydintehtäviä ja muutosta, jota ajetaan korkeakoulujen strategioissa ja erilaisissa korkeakoulujen toimintaa ohjaavissa mekanismeissa. Muutosten keskellä on huolehdittava myös perustehtävistämme, kuten siitä, mitä pysyvää laki ja asetus edellyttävät tutkinnoiltamme. Muutosten myllerryksessä ei auta unohtaa sitä, mikä myös on.
keskiviikko 28. marraskuuta 2018
Onko teillä töissä SAMKin opiskelija? - Onnistuuko opinnollistaminen?
Opinnollistamisen seminaari Onko teillä töissä SAMKin opiskelija? - Onnistuuko opinnollistaminen? järjestettiin SAMK-kampus Porissa 22.11.2018.
Saimme n. 60 henkilön voimin kuulla opiskelijoiden ja työnantajapuolen kokemuksia siitä, miten opintojen vieminen käytännön työhön on kehittänyt työtä ja opiskelijan osaamista motivoivalla ja opintoja edistävällä tavalla.
Projekti- ja viestinnän opinnot solahtivat sujuvasti työhön, jossa tradenomi AMK -opiskelijan tehtävänä on työssään tiimipäällikkönä toteuttaa projekti sen suunnittelusta toteuttamiseen ja johtamiseen asti.
Energia- ja ympäristötekniikkaa opiskeleva ympäristöinsinööri on pystynyt työhönsä opinnollistamaan useita ammattiopintojaan ammattikorkeakoulusta ja samalla on kasvanut osaaminen oman työnsä hoitamiseen motivoivalla tavalla.
Pitkis-leirit ovat tarjonneet monipuolisia projekti- ja harjoittelumahdollisuuksia jo vuosia erityisesti sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Yhteistyössä nähdään kehittämisen mahdollisuuksia, opinnollistamisen yksi keskeinen ajatus on, miten opiskelijan mukana voidaan tuoda työhön sellaista kehittävää osaamista, josta hyötyvät sekä työpaikka että opiskelija.
Mitä sitten saa ammattikorkeakoulu? Uutta pedagogista tekemistä ja osaamista, kiinteää työelämäyhteistyötä aineessa kuin aineessa, motivoituneita opiskelijoita ohjattavaksi ja tietysti aikataulussaan valmistuvia opiskelijoita. On tutkimuspohjaista tietoa siitä, että korkeakouluopiskelija, joka tekee työtä opiskelemallaan alalla opintojensa aikana, saa työstään tukea opintoihinsa ja opinnot etenevät jopa keskimääräistä paremmin.
Kiitos kuuluu kaikille seminaariin osallistuneille, opinnollistajille ja heidän ohjaajilleen rohkeasta tekemisestä ja uskalluksesta kokeilla ja kehittää. Saimme hyviä kysymyksiä ja kävimme hyviä keskusteluja, jotka ovat puhuttaneet pitkin viikkoa vielä viikko seminaarin jälkeenkin.
Seminaari toteutettiin osaa valtakunnallista Toteemi-hanketta ja ohjelmassa oli mukana myös ReKey-hankkeen puheenvuoro matkailun koulutuksen opoinnollistamiskokeiluista.
Saimme n. 60 henkilön voimin kuulla opiskelijoiden ja työnantajapuolen kokemuksia siitä, miten opintojen vieminen käytännön työhön on kehittänyt työtä ja opiskelijan osaamista motivoivalla ja opintoja edistävällä tavalla.
Projekti- ja viestinnän opinnot solahtivat sujuvasti työhön, jossa tradenomi AMK -opiskelijan tehtävänä on työssään tiimipäällikkönä toteuttaa projekti sen suunnittelusta toteuttamiseen ja johtamiseen asti.
Energia- ja ympäristötekniikkaa opiskeleva ympäristöinsinööri on pystynyt työhönsä opinnollistamaan useita ammattiopintojaan ammattikorkeakoulusta ja samalla on kasvanut osaaminen oman työnsä hoitamiseen motivoivalla tavalla.
Pitkis-leirit ovat tarjonneet monipuolisia projekti- ja harjoittelumahdollisuuksia jo vuosia erityisesti sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Yhteistyössä nähdään kehittämisen mahdollisuuksia, opinnollistamisen yksi keskeinen ajatus on, miten opiskelijan mukana voidaan tuoda työhön sellaista kehittävää osaamista, josta hyötyvät sekä työpaikka että opiskelija.
Mitä sitten saa ammattikorkeakoulu? Uutta pedagogista tekemistä ja osaamista, kiinteää työelämäyhteistyötä aineessa kuin aineessa, motivoituneita opiskelijoita ohjattavaksi ja tietysti aikataulussaan valmistuvia opiskelijoita. On tutkimuspohjaista tietoa siitä, että korkeakouluopiskelija, joka tekee työtä opiskelemallaan alalla opintojensa aikana, saa työstään tukea opintoihinsa ja opinnot etenevät jopa keskimääräistä paremmin.
Kiitos kuuluu kaikille seminaariin osallistuneille, opinnollistajille ja heidän ohjaajilleen rohkeasta tekemisestä ja uskalluksesta kokeilla ja kehittää. Saimme hyviä kysymyksiä ja kävimme hyviä keskusteluja, jotka ovat puhuttaneet pitkin viikkoa vielä viikko seminaarin jälkeenkin.
Seminaari toteutettiin osaa valtakunnallista Toteemi-hanketta ja ohjelmassa oli mukana myös ReKey-hankkeen puheenvuoro matkailun koulutuksen opoinnollistamiskokeiluista.
keskiviikko 7. marraskuuta 2018
Tutkinnon osia ja monimuotoisuutta
Uudistuvaan korkeakoululainsäädäntöön ollaan tuomassa korkeakouluille mahdollisuus tutkintojen osien toteuttamiseen henkilöstökoulutuksen tyyppisesti myytävänä koulutuksena.
Käytännössä tämä näyttäisi merkitsevän tutkintojen tuotteistamista niin, että syntyy täydennyskoulutuksena tai avoimen ammattikorkeakoulun koultutuksena tuotettuja koulutustuotteita, joille on työelämässä ja laajemminkin kysyntää.
Millaisia ratkaisuja korkeakouluissa kehitetään, se jää vielä nähtäväksi. Hyvänä arvauksena voisi pitää sitä, että koulutus on jollain tapaa järkevä kytkeä olemassa olevaan tutkintokoulutukseen. Monimuotoisuuden tarjoaminen ns. päiväopetuksen rinnalla, luonnollisesti verkko-oppimisympäristöjen tuominen mukaan entistä monipuolisemmin ja niissä tapahtuvan oppimisen ohjauksen kehittäminen ovat suuntia, joihin pedagoginen työ kehittyy nyt ja lähitulevaisuudessa.
Tänään kolmen kehittämishankkeen,(Toteemi, eAMK ja KOPE) asiantuntevin voimin koottiin ajatuksia Kokeile ja kehitä -seminaarissa. Päällimmäisenä ajatuksena nyt, kun päivän teemoja ja keskusteluja mietin, on se, miten erilaisissa koulutuksen kehittämishankkeissa saadaan syntymään tuloksia, jotka vahvistavat laajasti korkeakoulutusta Suomessa. Miten hankkeiden hienot tulokset juurtuvat ja lähtevät edelleen kehittymään eri oppilaitoksissa, se jää nähtäväksi. Joka tapauksessa yhteisellä tekemisellä on ollut ja on valtava voima. On ollut hienoa saada olla mukana tällaisessa yhteisessä kehittämisessä ja samalla asemoida oman ammattikorkeakoulun tekemistä korkeakoulukentällä laajemmin tapahtuvaan kehittämiseen.
Ihan parasta on ollut huomata, että olemme hyvässä kehittämisen vauhdissa mukana ja teemme oikeita asioita sen suhteen myös SAMKissa.
Käytännössä tämä näyttäisi merkitsevän tutkintojen tuotteistamista niin, että syntyy täydennyskoulutuksena tai avoimen ammattikorkeakoulun koultutuksena tuotettuja koulutustuotteita, joille on työelämässä ja laajemminkin kysyntää.
Millaisia ratkaisuja korkeakouluissa kehitetään, se jää vielä nähtäväksi. Hyvänä arvauksena voisi pitää sitä, että koulutus on jollain tapaa järkevä kytkeä olemassa olevaan tutkintokoulutukseen. Monimuotoisuuden tarjoaminen ns. päiväopetuksen rinnalla, luonnollisesti verkko-oppimisympäristöjen tuominen mukaan entistä monipuolisemmin ja niissä tapahtuvan oppimisen ohjauksen kehittäminen ovat suuntia, joihin pedagoginen työ kehittyy nyt ja lähitulevaisuudessa.
Tänään kolmen kehittämishankkeen,(Toteemi, eAMK ja KOPE) asiantuntevin voimin koottiin ajatuksia Kokeile ja kehitä -seminaarissa. Päällimmäisenä ajatuksena nyt, kun päivän teemoja ja keskusteluja mietin, on se, miten erilaisissa koulutuksen kehittämishankkeissa saadaan syntymään tuloksia, jotka vahvistavat laajasti korkeakoulutusta Suomessa. Miten hankkeiden hienot tulokset juurtuvat ja lähtevät edelleen kehittymään eri oppilaitoksissa, se jää nähtäväksi. Joka tapauksessa yhteisellä tekemisellä on ollut ja on valtava voima. On ollut hienoa saada olla mukana tällaisessa yhteisessä kehittämisessä ja samalla asemoida oman ammattikorkeakoulun tekemistä korkeakoulukentällä laajemmin tapahtuvaan kehittämiseen.
Ihan parasta on ollut huomata, että olemme hyvässä kehittämisen vauhdissa mukana ja teemme oikeita asioita sen suhteen myös SAMKissa.
tiistai 9. lokakuuta 2018
Työn opinnollistamisesta järjestettiin kyselytunti opiskelijoille Porin kampuksen kirjastossa
Työn opinnollistaminen vaihtoehtoisena suoritustapana
opintojaksolla oli esillä 9.10.2018 Porin kampuksen kirjastossa. Muutamia
keskusteluja käytiin ja opiskelijoita käytiin opetus- ja laatupalveluiden toimesta informoimassa myös heidän
pöydissään opinnollistamisen mahdollisuudesta. Sammakkon facebookin kautta
tiedon oli saavuttanut 1200 kävijää. Silti jäi tunne, että kovin ohuella
tiedolla opiskelijat ovat edelleen työn opinnollistamisesta vaihtoehtoisena tapana suorittaa opintoja SAMKissa.
On selvää, että kuluvan syksyn aikana tietoisuus kasvaa, sillä asiaan liittyviä kyselyjä on kuulemani mukaan liikkeelle lähdössä osaamisalueilta. Se on hienoa. Opinnollistaminen voi opiskelijalle olla merkittävä keino edistää opintoja itseä motivoivalla tavalla ja samalla omaa osaamista työtehtävissään kehittäen.
Työn opinnollistamista tehdään tutummaksi jälleen myös 22.11. järjestettävässä seminaarissa, johon toivotaan nyt mukaan myös SAMKin opiskelijoita työllistäviä työnantajia.
Onko teillä töissä
SAMKin opiskelija?
– Onnistuuko työn opinnollistaminen?
Seminaari järjestetään torstaina 22.11.2018 SAMK-kampus
Porissa, auditorio C213, Satakunnankatu 23
Ilmoittautuminen 12.11.2018 mennessä: https://elomake.samk.fi/lomakkeet/8395/lomake.html
Ohjelma to 22.11.2018 klo 14 - 16
Seminaarin avaus
toimitusjohtaja, rehtori Jari Multisilta
opetuksen kehittämispäällikkö Eeva-Leena
Forma
Case1: Projekti- ja viestintäopinnot mukaan
työelämän projektiin Kelassa
tiimipäällikkö, liiketalouden tradenomiopiskelija
Iida Ahtiainen
Kahvitauko
Työn opinnollistaminen
haastaa kehittämään korkeakoulutusta
tiimivastaava Heini Korvenkangas ja lehtori
Vappu Salo, SAMK, ReKey-hanke
Case 2, Opinnollistaminen
onnistuu oman alan työtehtäviin Boliden Harjavalta Oy:ssä
ympäristöinsinööri,
energia- ja ympäristötekniikan insinööriopiskelija Annika Salonen
Case 3, LiiKulla on kokemusta työn
opinnollistamisesta jo pitkään
leiritoiminnan kehittäjä Jurkka Virtala, LiiKu
Keskustelu
Seminaarin päätös
Seminaari järjestetään osana Toteemi-hanketta, jossa on
mukana 16 ammattikorkeakoulua ja kaksi yliopistoa. Hankkeessa vahvistetaan
opintojen aikaista korkeakouluopiskelijoiden työmarkkinoille kiinnittymistä ja
työllistyvyyttä sekä korkeakoulun ja työelämän välistä yhteistyötä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)