Tänään astuvat voimaan laki ja asetus tutkintojen kansallisesta viitekehyksestä

Tutkintojen kansallinen viitekehys perustuu eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen (EQF), joka on peräisin vuodelta 2008 ja jota suomalaisiin korkeakoulututkintoihin on sovellettu tähänkin asti. Viitekehys jakaa osaamisen kahdeksaan tasoon, joista AMK-tutkinto sijoittuu tasolle 6 ja master-tutkinto yAMK tasolle 7. Vaativuustasolla kuvataan, mitä tutkinnon suorittanut henkilö tietää, ymmärtää ja osaa tehdä valmistuttuaan tutkinnosta.
  
Tutkintojen osaamisperusteisen viitekehyksen pohja-ajatus on elinikäisen oppimisen tunnistamisessa perusopetuksesta aina korkeakoulujen jatkotutkintoihin asti. Tavoite on tukea elinikäistä oppimista, vahvistaa koulutuksen osaamisperustaisuutta, parantaa työllistymistä, lisätä liikkuvuutta ja kaventaa kuilua koulutuksen ja työelämän välillä (OPH 1.3.2017).

AMK-tutkinnon suorittanut

- hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet oman alansa tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen.
- ymmärtää ammatillisten tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen kattavuuden ja rajat.
- hallitsee edistyneet kognitiiviset ja käytännön taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, kykyä soveltaa ja kykyä luoviin ratkaisuihin ja toteutuksiin, joita vaaditaan erikoistuneella ammatti-, tieteen- tai taiteenalalla monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi.
- työskentelee itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä tai toimii yrittäjänä.
- johtaa monimutkaisia ammatillisia toimia tai hankkeita.
- kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä.
- vastaa oman osaamisensa arvioinnin ja kehittämisen lisäksi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehityksestä.
- on saavuttanut valmiuden elinikäiseen oppimiseen.
- toimii erilaisten ihmisten kanssa opiskelu- ja työyhteisössä sekä muissa ryhmissä ja verkostoissa huomioiden yhteisölliset ja eettiset näkökulmat.
- viestii hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle äidinkielellään.
- viestii ja on vuorovaikutuksessa toisella kotimaisella kielellä sekä kykenee kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen omalla alallaan ainakin yhdellä vieraalla kielellä.

Nämä pitkälti geneerisenä pidettävät taidot korkeakoulutasoisena tutkinto-osaamisena on saavutettavissa pedagogisin menetelmin. Osaamisessa viitataan usein toiminnallisuuteen, jota pitää myös pystyä arvioimaan. Käytännön taitoja opitaan käytännössä, mutta ei vain siellä, itsenäinen työskentely opitaan työskentelemällä itsenäisesti, johtaminen opitaan johtamistoiminnassa, päätöksenteko ennakoimattomissa toimintaympäristöissä toimimalla niissä, verkostoissa ja ryhmissä toimiminen toimimalla verkostoissa ja ryhmissä, viestiminen viestimällä ja toimimalla vuorovaikutuksessa kotimaassa ja kansainvälisesti - mutta ei vain näin. Tarvitaan enemmän lihaa luiden ympärille. Korkeakoulutasoisena alakohtaisena osaamisena tämä tarkoittaa opiskeltavien teorioiden ja menetelmien soveltamista omalla erikoistumisalallaan erilaisissa toiminnallisissa tilanteissa: yksin ja yhdessä, projekteissa, hankkeissa, verkossa, kasvotusten, työelämäyhteyksissä jne., vastuullisesti, tavoitteellisesti ja ohjatusti. Tuttua AMK-pedagogiikkaahan tämä on.

Koko tutkintojen viitekehys on luettavissa täällä.
Lisätietoa lainsäädännöstä:
Kansallisesta tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä säädetään 1.3.2017 alkaen lailla (93/2017) sekä valtioneuvoston asetuksella (120/2017) tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä.