Opetuksen hankkeet vievät pedagogista työtä eteenpäin

Opetus- ja kulttuuriministeriö on rahoittanut ja rahoituksellaan myös ohjannut ammattikorkeakoulujen pedagogisen työn kehittämisen suuntaa viime vuosina kiitettävällä tavalla. Asiat, joita olemme tehneet, on yhteisesti tunnustettu merkittäviksi kehittämisen kohteiksi. Yhteistyötä tehdään isoissa amkien välisissä kehittämisprojekteissa.

Viimeksi todettiin ristiinopiskelun voima, sitä ennen on tälläkin palstalla kerrottu mm. työn opinnollistamisen kasvavasta roolista AMK-opetuksessa. Ohjauksen merkitys opettajan työssä tulee kasvamaan, kun tunnistetut ja tunnustetut oppimisympäristömme laajenevat käytännön työkentille, jonne amk-tason varmentava osaaminen pitää kytkeä silloin, kun puhumme AMK-opinnoista. Tähän liittyen SAMKissa käynnistyy seuraavaksi oppimisanalytiikan kehittämishanke, jossa keskiössä ovat meille soveltuvat digitaaliset työkalut opiskelijan omaan opinnoissa etenemisensä seuraamiseen, mutta myös opettajan avuksi nähdä, miten opiskelijaryhmä ja siellä yksittäinen opiskelija etenee ja millaista ohjausta hän näyttäisi tarvitsevan päästäkseen opintojakson osaamistavoitteisiin.

Nämä ns. OKM-kärkihankkeisiin kuuluvat hankkeet ovat sikäli tärkeitä, että niiden tehtävänä on kehittää AMK-opetusta laajasti, ei vain esimerkiksi koulutusalakohtaisesti. Silloin keskeinen asia ammattikorkeakoulun sisällä on, että niitä myös toteutetaan laajasti koko oman ammattikorkeakoulun tasolla. SAMKissa olemme linjanneet, että hankkeet pyritään kytkemään suoraan opetukseen ja siksi meillä opettajat ovat nyt vahvasti kiinnitettyinä näihin hankkeisiin myös omaan opetukseen ja osaamisalaan liittyen. Tällä tavoin pääsemme toiminnan tasolla nopeasti alkuun myös käytännön tulosten tekemisessä.

Tässä yhteydessä onkin jo hyvä aika sanoa kiitos hienoille pedagogeillemme, jotka ovat tunnistaneet tavoitteet, nähden niiden merkityksen AMK-opetuksen tulevaisuuteen ja ovat oman työnsä kehittämisellä mukana AMK-pedagogiikan kehittämisessä. Olemme lähteneet liikkeelle maltilla, mutta päämäärätietoisesti.

Suunta näyttää olevan selvä kohti verkostoituneen kulttuurin mallia, jossa työelämä on mukana opetussuunnitelmissa ja koulutuksen rakenteissa, osaamiskeskeisyys ohittaa tutkintokeskeisyyden ja erilaiset vaihtoehtoiset tavat opintojen suorittamiseen ovat sitä kautta arkea. Kimmo Mäki ja Hannu Kotila kuvasivat AMK-pedagogiikan suuntaa tämän vuoden AMK-päivillä Porissa (https://www.samk.fi/wp-content/uploads/2018/05/160518Toteemi-AMKpaivat.pdf) varsin havainnollisella tavalla:

 

Ristiinopiskelussa ensimmäiset toteutukset syksyllä 2018

Turussa järjestettiin kaksipäiväinen eAMK-hankkeen ristiinopiskeluseminaari 17. - 18.4. Tavoitteena oli jakaa ideoita, kokemuksia ja suunnitella yhdessä toteutuksia ja niissä erityisesti ristiinopiskelun toteutuksessa huomioon otettavia laatu- ja muita tekijöitä. 

Seminaarissa esiteltiin myös CampusOnline.fi, jonne tullaan jatkossa kokoamaan valtakunnallinen ammattikorkeakeakoulujen välisen ristiinopiskelun mahdollistava ympärivuotinen opintotarjonta. Syksyllä siellä ovat tarjolla ensimmäiset, jo nimetyt, 60 opintojaksoa. Syksyllä 2018 tullaan näillä tiedoin tekemään uusi kysely ristiinopiskelun tarjonnasta AMKeille. Silloin haetaan pilotoitavaksi kevään ja kesän 2019 opintotarjontaa. Tulostavoitteena on ristiinopiskelun ympärivuotisen AMK-opintotarjonnan kehittyminen.

Seminaariin osallistui kaikkiaan noin 100 pilotoitavien opintojaksojen opettajaa ja AMKien ja  eAMK-hankkeen ristiinopiskelun parissa toimivaa asiantuntijaa.

Kyse ei ole vain opetuksen osittaisesta siirtämisestä ristiinopiskelun piiriin, vaan myös esimerkiksi opetuksessa tarvittavien tietojärjestelmien yhteensovittamisesta niin, että meille muualta verkon kautta tuleva ristiinopiskelija saa tarvittavat palvelut, kuten kirjaston palvelut ja verkko-opetuksen alustat joustavasti käyttöönsä. Toki tätä on tehty tähänkin asti avoimessa ammattikorkeakoulussa ja yhteistyösopimuksiin perustuen. Tuoko uusi toiminto mukanaan uusia haasteita ja kuinka paljon, se jää nähtäväksi. Asia kehittyy nyt pilotoinnin kautta, kokeilevasti kohti kehitystä.

e-oppimisen aika

SAMKin tuore julkaisu e-oppimisen aika kertoo ammattikorkeakoulun opetustyöstä käytännönläheisellä tavalla. Julkaisuun valikoitui erilaisia oppimiskokeiluja ja menetelmäkuvauksia SAMKin eri koulutusaloilta. Mukana on sekä AMK- että ylempi AMK -tutkintoihin johtavia pedagogisia ja digitaalisia opetusratkaisuja BYOD-aikakaudella. Julkaisuun kannattaa tutustua, pääset mukaan amk-opetuksen monipuoliseen arkeen: e-oppimisen aika

"Aloitteellinen ongelmanratkaisja saa paikan"

Valtakunnallisen Toteemi-hankkeen seminaarissa pohdittiin tänään mm. sitä, millaista osaamista tulevaisuuden korkeakoulutuksen pitäisi tuottaa. Risto E.J. Penttilä tiivisti ajatuksen otsikkoon: "Aloitteellinen ongelmanratkaisija saa paikan".

Yhtä mieltä oltiin siitä, että aloittellisuus, ongelmanratkaisu, taito edistää asioita ja saada aikaan sekä yrittäjämäinen ote työhön ovat osaamisvaltteja, joita koulutuksen tulee tukea ja joihin tulee ohjata. Puhe ei sinänsä ole uutta ammattikorkeakoulumaailmassa, mutta tietty entistä vahvempi särmä kuuluu nyt äänessä. Se jo tunnistetaan, että korkeakoulun seinien ulkopuolella tapahtuu osaamisen kasvua niissä asioissa, joita korkeakouluopinnoilla edelleen voidaan vahvistaa. Työssä käyvä opiskelija voi kehittää omaa työtään ja työyhteisöään tuomalla sinne uutta ja syvempää osaamista erilaisina isompina ja pienempinä kehittämistehtävinä. Samalla hän oppii asiasta itsekin enemmän ja opinnot edistyvät mielekkäällä ja palkitsevalla tavalla kolmikannassa opiskelija - työ - korkeakoulu. Työn opinnollistaminen on tämän päivän avainsana, kun työelämäläheistä pedagogiikkaa kehitetään.

Uutta näkökulmaa näihin opinnollistamisen ja ylipäätään tutkintotavoitteiseen koulutuksen toteutuksiin saadaan, kun hyväksytään ennakointiin ja toki jo olemassa olevaankin pohjaava tieto siitä, miten tulevaisuuden yrittäjyys on yhä useammin yrittäjän oman harrastuneisuuden pohjalle perustuvaa. Kun harrastuksesta tulee työ, mikä sija on korkeakoulututkinnolla? Tai kun alanvaihto tulee korkeakoulututkinnon suorittaneelle ajankohtaiseksi, mikä rooli on kokonaisella tutkintokoulutuksella, mitä osaa tulevat hoitamaan erilaiset korkeakoulutettujen ammatilliset muuntokoulutukset ja niiden tuottamat pätevyydet silloin, kun niitä tarvitaan? Miten AMKit ovat siinä mukana? Mikä tulee olemaan se perustutkinto, josta kätevästi alalta toiselle siirrytään? Syntyykö sitä ja millaisena, se jää nähtäväksi, mutta tuohon suuntaan näytetään osin kulkevankin opetussuunnitelmissa, jotka enstistä tavoitteellisemmin tarjoavat opintoja monialaisina toteutuksina ja rajoja rikkoen. Samalla toki kysytään sitä, mikä myös on tärkeää - missä syntyy tulevaisuuden substanssiosaaminen?

Ammattikorkeakoulut ovat olleet koulutuksen kehittäjinä varsin ketteriä ja se tekeekin opetuksen ja oppimisen kehittämisestä mielenkiintoista, mutta samalla vaativaa. AMKissa olemme kaikki omalla työllämme  korkeakoulun, opetuksen ja ohjauksen kehittymisen ja kehittämisen tehtävässä ja toteutamme sitä väistämättä. Siksi on tärkeää olla kuulolla ja mukana siinä, mitä korkeakoulutuksen kentällä tapahtuu - ja siellähän tapahtuu!

Tämän päivän seminaari saa erityiskiitoksen siitä, miten luontevasti aamupäivän Keynote speakers -osuus sujui kolmella kielellä: suomi - ruotsi - englanti. Penttilän muistutus siitä, että myydä voi vain ostajan kielellä, oli hyvä muistutus siitä, miten kieli on osa ammatissa onnistumista. Myynnissä ovat milloin tuotteet, milloin näkemykset, suunnitelmat tai tavoitteet.

Työelämäläheistä koulutusta kehitetään ja seminaarin jälkimaininkeihin pääsee tutustumaan tarkemmin Toteemi-hankkeessa: www.amktoteemi.fi

Opetuksen järjestelmistä on tullut entistä merkittävämpi tekijä opettajan työhön

Olemme SAMKissa siirtymässä uuteen opetuksen järjestelmään, jota vielä kutsumme Peppiksi. Aihe on jo jonkun aikaa ollut keskeinen puheenaihe kahvipöydissäkin ja tällä hetkellä Peppin syövereihin sukeltaminen räätälöidyissä koulutuksissa on arkeamme. Kevät ja kesä on aikaa vielä valmistautua uuden järjestelmän käyttöönottoon.

Samaan aikaan tenttiakvaarioiden perustaminen ja käyttöönotto laajenee eri kampuksille ja edellyttää oppimista niin opettajilta kuin opiskelijoilta, jotta akvaario saadaan nopeasti tehokkaaseen käyttöön esimerkiksi uusintatenteissä tai kypsyysnäytteissä.

Edelleen Moodle uudistuu kesän aikana ja sen yhteydessä tulee uusia tuulia Moodlen opetuskäyttöön.
Oppimisanalytiikan hanketta odotamme toteutuvaksi maaliskuun tietämissä. Se toisi opetuksen arkeen uutta oppimisen ohjaukseen liittyvää elementtiä ehkäpä osana Moodlea.

HILL saa uutta väriä koko ajan, opetuksen johtoryhmässä kuulimme jo kesän aikana tulevasta SPARK-viestialustasta osana HILL-konseptia. 23.3. SAMK goes DIGI 2018 -tapahtumassa kuulemme mm. tästä lisää.

Opiskelusta saatavaa tulostietoa  kootaan myös yhä useammin suorina tiedonsiirtoina esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön käyttöön. Sekin on yhä lähempänä opetuksen arkea, sillä esimerkiksi tieto uusista opintosuorituksista opintojaksolla on järjestelmissä hyvin reaaliaikaista ja reaaliaikaisesti tieto on myös poimittavissa sieltä tänä päivänä. Opettaja on avainasemassa tuottamaan tätä tietoa järjestelmään.

Opettajan työn voi hyvällä syyllä sanoa olevan ammattikorkeakoulussa monipuolista ja edellyttävän myös jatkuvaa kiinnostusta uusiin, omaa opetusta palveleviin mahdollisuuksiin. Hanketoiminta, jossa moni meistä on mukana tavalla tai toisella, on yksi konkreetti esimerkki tästä. Työn vaativuus ei sisällä vain pedagogisia elementtejä vaan myös hyvää käsitystä laajemminkin siitä koko ammattikorkeakoulun opetuksen tehtävän kokonaisuudesta, johon itse työllään kytkeytyy. Hyvällä syyllä ammattikorkeakoulussa voidaan puhua uudenlaisen opettajuuden toteutumisesta.

Hankkeista voimaa kehittämiseen

Ammattikorkeakoulut elävät vahvasti hankkeiden maailmassa koulutusta kehittäessään. Opetukselle  asetetaan haasteita opetuksen hallinnon ylimmiltä portailta aina yksittäiseen opiskelijaan asti. Haasteet ovat hyvin yhteiset koko korkeakoulusektorilla ja hankkeiden kautta myös kehittämisestä on tullut yhteistä tekemistä. Uudet oppimisympäristöt, ympärivuotinen opiskelu, ristiinopiskelu, verkko-opetuksen pedagogiikka, työn opinnollistaminen, hankitun osaamisen tunnustaminen, yksilölliset, joustavat opintopolut, oppimisanalytiikka jne. - kaikkea tätä me kaikki teemme ja opimme koko ajan myös toisiltamme siinä samalla.

Hankkeet antavat aina jollekulle henkilölle tai ryhmälle mahdollisuuden keskittyä erityiseen kehittämiseen omassa korkeakoulussa. Haasteeksi tuleekin sitten jakaminen, se, miten opittu, kokeiltu ja testattu uusi hyvä asia saadaan jalostumaan laajempaan käyttöön omassa korkeakoulussa. Hyvin asioiden ei soisi jäävän vain pienen ryhmän erityisosaamiseksi, vaan tarjoavan kasvuympäristön myös myöhemmin matkaan lähteville.

Projektipäällikön roolissa ja opetuksen kehittämisen tavoitteissa tunnen tämän haasteen hyvin. Hankkeiden hyvä puoli on aikaansaaminen, niiden huonompi puoli on toisinaan se, että päättyessään ne vievät mukanaan myös ison palan toiminnallista kehittämistä. Näin käy, ellemme onnistu hankkeen aikana luomaan pysyviä ja entistä parempia käytäntöjä.

Saan itse vetää SAMKin Toteemi-hanketta, joka keskustelee hyvin tällä hetkellä erityisesti ReKey-hankkeen ja eAMK-hankkeen kanssa. Nämä hankkeet palvelevat hyvin arjen työn ja uusien opetusmenetelmien kehittämistä, työtä, jota meidän pitää tehdä joka tapauksessa. Hankkeiden yhteistyössä syntyy uudella tavalla jakamista ja kiinnostavia uusiakin kohtaamisia oman korkeakoulun sisällä.

Jos puntariin pitäisi laittaa hankkeistaminen ja ei-hankkeistettu kehittämistyö, vaakakuppi kääntyy hankkeiden suuntaan ainakin tässä vaiheessa. Se maailma pakottaa keskittymään johonkin erityisesti ja antaa tilaa myös uudenlaisen ajattelun kasvaa ja kehittyä arjen työssä.

Verkostotoista voimaa opetuksen kehittymiseen

Verkosto on avoin, autonominen kehittäjäyhteisö, jolla voi olla tietyt raamit ennalta annettuna. Yhteistyö verkostossa perustuu arvostukseen ja luottamukseen toimijoiden välillä.

Osaajapoolien jäsenten verkostoitumisessa on SAMKissa ensimmäiset askeleet jo otettu tutkintouudistuksen yhteydessä. Silloin päämääränä oli kartoittaa laajasti SAMKin koulutusohjelmissa tuotettava osaaminen ja koota substanssiosaajat OPSin tasolla tuottamaan näkemys siitä, mitä osaaminen eri koulutuksissa tarkoittaa ja miten se eriytyy ja syvenee tutkinnon edetessä.

Kaikki alkoi keskinäisen luottamuksen rakentumisesta ja yhteisen tehtävän hahmottamisesta. Oltiin keskeisissä verkoston rakentamisen kysymyksissä: tunteminen, luottamus ja sitoutuminen yhteiseen tekemiseen. Tässä vaiheessa kaivattiin myös selkeitä ohjeita ja tavoitteita, miten ryhmän odotetaan toimivan - johtamisen perään myös kuulutettiin.

Osaajapoolien toivotaan rakentuvan vähitellen vuoden aikana pitkälle autonimisesti toimiviksi verkostoiksi, jotka toki toimivat niille asetettua tehtävää toteuttaen substanssiosaajien verkostona. Verkosto kehittää opetusta tarvelähtöisesti, aineistoja vastaamaan nykypäivän ja tulevaisuuden pedagogiikka ja opetusmenetelmiä tukemaan joustavaa ja uusissa oppimisympäristöissä tapahtuvaa oppimista. Työelämälähtöisyys ja osaamistarpeen ennakointi ovat avainsanoja. Osaajapooli on elävä, vapaasti kehittyvä ja avoin verkosto, jonka ytimen muodostavat substanssiasiantuntijat oman opetustehtävänsä kautta.

Osaajapoolien verkostomaisen toimintatavan kehittäminen on saanut tärkeää tukea OKM:n kärkihankkeena toteutettavasta Toteemi-hankkeesta. Hanke antaa meille kahden vuoden aikajakson kehittyä verkostotoimijoina niin, että sen jälkeen korkeakoulussa on pysyvä uusi malli korkeakoulutasoisen opetuksen kehittämiseen koko korkeakoulun yhteisin asiantuntijavoimin. Tätä pidän erityisen arvokkaana asiana SAMKin tuottamalla pedagogiselle työlle.



KTT Timo Järvensivu johdatti SAMKilaisia osaajapoolien verkostomaiseen toimintaan marraskuun verkostotoiminnan ja verkostojen johtamisen koulutuksessa.