torstai 22. maaliskuuta 2018

"Aloitteellinen ongelmanratkaisja saa paikan"

Valtakunnallisen Toteemi-hankkeen seminaarissa pohdittiin tänään mm. sitä, millaista osaamista tulevaisuuden korkeakoulutuksen pitäisi tuottaa. Risto E.J. Penttilä tiivisti ajatuksen otsikkoon: "Aloitteellinen ongelmanratkaisija saa paikan".

Yhtä mieltä oltiin siitä, että aloittellisuus, ongelmanratkaisu, taito edistää asioita ja saada aikaan sekä yrittäjämäinen ote työhön ovat osaamisvaltteja, joita koulutuksen tulee tukea ja joihin tulee ohjata. Puhe ei sinänsä ole uutta ammattikorkeakoulumaailmassa, mutta tietty entistä vahvempi särmä kuuluu nyt äänessä. Se jo tunnistetaan, että korkeakoulun seinien ulkopuolella tapahtuu osaamisen kasvua niissä asioissa, joita korkeakouluopinnoilla edelleen voidaan vahvistaa. Työssä käyvä opiskelija voi kehittää omaa työtään ja työyhteisöään tuomalla sinne uutta ja syvempää osaamista erilaisina isompina ja pienempinä kehittämistehtävinä. Samalla hän oppii asiasta itsekin enemmän ja opinnot edistyvät mielekkäällä ja palkitsevalla tavalla kolmikannassa opiskelija - työ - korkeakoulu. Työn opinnollistaminen on tämän päivän avainsana, kun työelämäläheistä pedagogiikkaa kehitetään.

Uutta näkökulmaa näihin opinnollistamisen ja ylipäätään tutkintotavoitteiseen koulutuksen toteutuksiin saadaan, kun hyväksytään ennakointiin ja toki jo olemassa olevaankin pohjaava tieto siitä, miten tulevaisuuden yrittäjyys on yhä useammin yrittäjän oman harrastuneisuuden pohjalle perustuvaa. Kun harrastuksesta tulee työ, mikä sija on korkeakoulututkinnolla? Tai kun alanvaihto tulee korkeakoulututkinnon suorittaneelle ajankohtaiseksi, mikä rooli on kokonaisella tutkintokoulutuksella, mitä osaa tulevat hoitamaan erilaiset korkeakoulutettujen ammatilliset muuntokoulutukset ja niiden tuottamat pätevyydet silloin, kun niitä tarvitaan? Miten AMKit ovat siinä mukana? Mikä tulee olemaan se perustutkinto, josta kätevästi alalta toiselle siirrytään? Syntyykö sitä ja millaisena, se jää nähtäväksi, mutta tuohon suuntaan näytetään osin kulkevankin opetussuunnitelmissa, jotka enstistä tavoitteellisemmin tarjoavat opintoja monialaisina toteutuksina ja rajoja rikkoen. Samalla toki kysytään sitä, mikä myös on tärkeää - missä syntyy tulevaisuuden substanssiosaaminen?

Ammattikorkeakoulut ovat olleet koulutuksen kehittäjinä varsin ketteriä ja se tekeekin opetuksen ja oppimisen kehittämisestä mielenkiintoista, mutta samalla vaativaa. AMKissa olemme kaikki omalla työllämme  korkeakoulun, opetuksen ja ohjauksen kehittymisen ja kehittämisen tehtävässä ja toteutamme sitä väistämättä. Siksi on tärkeää olla kuulolla ja mukana siinä, mitä korkeakoulutuksen kentällä tapahtuu - ja siellähän tapahtuu!

Tämän päivän seminaari saa erityiskiitoksen siitä, miten luontevasti aamupäivän Keynote speakers -osuus sujui kolmella kielellä: suomi - ruotsi - englanti. Penttilän muistutus siitä, että myydä voi vain ostajan kielellä, oli hyvä muistutus siitä, miten kieli on osa ammatissa onnistumista. Myynnissä ovat milloin tuotteet, milloin näkemykset, suunnitelmat tai tavoitteet.

Työelämäläheistä koulutusta kehitetään ja seminaarin jälkimaininkeihin pääsee tutustumaan tarkemmin Toteemi-hankkeessa: www.amktoteemi.fi




perjantai 16. helmikuuta 2018

Opetuksen järjestelmistä on tullut entistä merkittävämpi tekijä opettajan työhön

Olemme SAMKissa siirtymässä uuteen opetuksen järjestelmään, jota vielä kutsumme Peppiksi. Aihe on jo jonkun aikaa ollut keskeinen puheenaihe kahvipöydissäkin ja tällä hetkellä Peppin syövereihin sukeltaminen räätälöidyissä koulutuksissa on arkeamme. Kevät ja kesä on aikaa vielä valmistautua uuden järjestelmän käyttöönottoon.

Samaan aikaan tenttiakvaarioiden perustaminen ja käyttöönotto laajenee eri kampuksille ja edellyttää oppimista niin opettajilta kuin opiskelijoilta, jotta akvaario saadaan nopeasti tehokkaaseen käyttöön esimerkiksi uusintatenteissä tai kypsyysnäytteissä.

Edelleen Moodle uudistuu kesän aikana ja sen yhteydessä tulee uusia tuulia Moodlen opetuskäyttöön.
Oppimisanalytiikan hanketta odotamme toteutuvaksi maaliskuun tietämissä. Se toisi opetuksen arkeen uutta oppimisen ohjaukseen liittyvää elementtiä ehkäpä osana Moodlea.

HILL saa uutta väriä koko ajan, opetuksen johtoryhmässä kuulimme jo kesän aikana tulevasta SPARK-viestialustasta osana HILL-konseptia. 23.3. SAMK goes DIGI 2018 -tapahtumassa kuulemme mm. tästä lisää.

Opiskelusta saatavaa tulostietoa  kootaan myös yhä useammin suorina tiedonsiirtoina esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön käyttöön. Sekin on yhä lähempänä opetuksen arkea, sillä esimerkiksi tieto uusista opintosuorituksista opintojaksolla on järjestelmissä hyvin reaaliaikaista ja reaaliaikaisesti tieto on myös poimittavissa sieltä tänä päivänä. Opettaja on avainasemassa tuottamaan tätä tietoa järjestelmään.

Opettajan työn voi hyvällä syyllä sanoa olevan ammattikorkeakoulussa monipuolista ja edellyttävän myös jatkuvaa kiinnostusta uusiin, omaa opetusta palveleviin mahdollisuuksiin. Hanketoiminta, jossa moni meistä on mukana tavalla tai toisella, on yksi konkreetti esimerkki tästä. Työn vaativuus ei sisällä vain pedagogisia elementtejä vaan myös hyvää käsitystä laajemminkin siitä koko ammattikorkeakoulun opetuksen tehtävän kokonaisuudesta, johon itse työllään kytkeytyy. Hyvällä syyllä ammattikorkeakoulussa voidaan puhua uudenlaisen opettajuuden toteutumisesta.



torstai 25. tammikuuta 2018

Hankkeista voimaa kehittämiseen

Ammattikorkeakoulut elävät vahvasti hankkeiden maailmassa koulutusta kehittäessään. Opetukselle  asetetaan haasteita opetuksen hallinnon ylimmiltä portailta aina yksittäiseen opiskelijaan asti. Haasteet ovat hyvin yhteiset koko korkeakoulusektorilla ja hankkeiden kautta myös kehittämisestä on tullut yhteistä tekemistä. Uudet oppimisympäristöt, ympärivuotinen opiskelu, ristiinopiskelu, verkko-opetuksen pedagogiikka, työn opinnollistaminen, hankitun osaamisen tunnustaminen, yksilölliset, joustavat opintopolut, oppimisanalytiikka jne. - kaikkea tätä me kaikki teemme ja opimme koko ajan myös toisiltamme siinä samalla.

Hankkeet antavat aina jollekulle henkilölle tai ryhmälle mahdollisuuden keskittyä erityiseen kehittämiseen omassa korkeakoulussa. Haasteeksi tuleekin sitten jakaminen, se, miten opittu, kokeiltu ja testattu uusi hyvä asia saadaan jalostumaan laajempaan käyttöön omassa korkeakoulussa. Hyvin asioiden ei soisi jäävän vain pienen ryhmän erityisosaamiseksi, vaan tarjoavan kasvuympäristön myös myöhemmin matkaan lähteville.

Projektipäällikön roolissa ja opetuksen kehittämisen tavoitteissa tunnen tämän haasteen hyvin. Hankkeiden hyvä puoli on aikaansaaminen, niiden huonompi puoli on toisinaan se, että päättyessään ne vievät mukanaan myös ison palan toiminnallista kehittämistä. Näin käy, ellemme onnistu hankkeen aikana luomaan pysyviä ja entistä parempia käytäntöjä.

Saan itse vetää SAMKin Toteemi-hanketta, joka keskustelee hyvin tällä hetkellä erityisesti ReKey-hankkeen ja eAMK-hankkeen kanssa. Nämä hankkeet palvelevat hyvin arjen työn ja uusien opetusmenetelmien kehittämistä, työtä, jota meidän pitää tehdä joka tapauksessa. Hankkeiden yhteistyössä syntyy uudella tavalla jakamista ja kiinnostavia uusiakin kohtaamisia oman korkeakoulun sisällä.

Jos puntariin pitäisi laittaa hankkeistaminen ja ei-hankkeistettu kehittämistyö, vaakakuppi kääntyy hankkeiden suuntaan ainakin tässä vaiheessa. Se maailma pakottaa keskittymään johonkin erityisesti ja antaa tilaa myös uudenlaisen ajattelun kasvaa ja kehittyä arjen työssä.

keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Verkostotoista voimaa opetuksen kehittymiseen

Verkosto on avoin, autonominen kehittäjäyhteisö, jolla voi olla tietyt raamit ennalta annettuna. Yhteistyö verkostossa perustuu arvostukseen ja luottamukseen toimijoiden välillä.

Osaajapoolien jäsenten verkostoitumisessa on SAMKissa ensimmäiset askeleet jo otettu tutkintouudistuksen yhteydessä. Silloin päämääränä oli kartoittaa laajasti SAMKin koulutusohjelmissa tuotettava osaaminen ja koota substanssiosaajat OPSin tasolla tuottamaan näkemys siitä, mitä osaaminen eri koulutuksissa tarkoittaa ja miten se eriytyy ja syvenee tutkinnon edetessä.

Kaikki alkoi keskinäisen luottamuksen rakentumisesta ja yhteisen tehtävän hahmottamisesta. Oltiin keskeisissä verkoston rakentamisen kysymyksissä: tunteminen, luottamus ja sitoutuminen yhteiseen tekemiseen. Tässä vaiheessa kaivattiin myös selkeitä ohjeita ja tavoitteita, miten ryhmän odotetaan toimivan - johtamisen perään myös kuulutettiin.

Osaajapoolien toivotaan rakentuvan vähitellen vuoden aikana pitkälle autonimisesti toimiviksi verkostoiksi, jotka toki toimivat niille asetettua tehtävää toteuttaen substanssiosaajien verkostona. Verkosto kehittää opetusta tarvelähtöisesti, aineistoja vastaamaan nykypäivän ja tulevaisuuden pedagogiikka ja opetusmenetelmiä tukemaan joustavaa ja uusissa oppimisympäristöissä tapahtuvaa oppimista. Työelämälähtöisyys ja osaamistarpeen ennakointi ovat avainsanoja. Osaajapooli on elävä, vapaasti kehittyvä ja avoin verkosto, jonka ytimen muodostavat substanssiasiantuntijat oman opetustehtävänsä kautta.

Osaajapoolien verkostomaisen toimintatavan kehittäminen on saanut tärkeää tukea OKM:n kärkihankkeena toteutettavasta Toteemi-hankkeesta. Hanke antaa meille kahden vuoden aikajakson kehittyä verkostotoimijoina niin, että sen jälkeen korkeakoulussa on pysyvä uusi malli korkeakoulutasoisen opetuksen kehittämiseen koko korkeakoulun yhteisin asiantuntijavoimin. Tätä pidän erityisen arvokkaana asiana SAMKin tuottamalla pedagogiselle työlle.



KTT Timo Järvensivu johdatti SAMKilaisia osaajapoolien verkostomaiseen toimintaan marraskuun verkostotoiminnan ja verkostojen johtamisen koulutuksessa.



keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Osaajapoolityö käynnistyy substanssiosaajien verkostotyön koulutuksella

Verkostotyö on päivän avainsana korkeakoulutuksessa. Puhumme silloin sekä substanssiosaajien verkostoista että esimerkiksi korkeakoulun ja työelämän verkottumisesta molemminpuolisen osaamisen kasvun hyväksi.

SAMKissa on juuri uudelleen käynnistetty työ, joka kokoaa yhteen opintoihin liittyvän opetusosaamisen osaajapooleihin. Käytännössä se merkitsee esimerkiksi sitä, että korkeakoulun projekti- tai talousosaamista tuottavat asiantuntiaosaajat vastaavat yhdessä siitä, että antamamme koulutus pysyy ajantasaisena ja työelämän osaamistarvetta palvelevana.

Osaamistarpeen ennakointi, työelämäyhteyksien kehittäminen, osaamisen läpinäkyvä kehittyminen opintojen edetessä sekä osaamisperusteisen arvioinnin kehittyminen uusissa oppimisympäristöissä, mm. työelämän oppimisympäristössä, kuuluvat osaajapooleissa opetusta kehittävien osaamiseen ja tehtävään. Tarvittaessa osaajapooleissa myös tunnistetaan opetussisältöjen uudistamisen tarve ja tuodaan se mukaan opetussuunnitelmiin.

Kaikkea tätä eivät substanssiosaajat voi kuitenkaan tehdä yksin. He tarvitsevat tutkintojen kehittämistä koskevaa tietoa koulutusohjelmista ja osaamistarvetietoa työelämästä. He tarvitsevat korkeakoulupedagogiikan kehittymiseen, kehittämishankkeisiin ja strategiseen kehittämiseen liittyvää tietoa AMK-koulutuksen hallinnosta ja muilta korkeakoulutoimijoilta pystyäkseen toteuttamaan kilpailukykyistä ja edelläkäyvää pedagogiikkaa. He tarvitsevat myös toisiaan käydäkseen vuoropuhelua yhteisen osaamisen kehittämiseksi, päällekkäisen tekemisen poistamiseksi ja kyetäkseen hyödyntämään myös toistensa erityisosaamista opetuksen toteuttamisessa.

Kun tämä tehdään yhdessä, kaikkien ei tarvitse tehdä tätä yksin. Siitä syntyy synergiaa ja aikaresurssien säästöä. Vaikkakin ensin on luotava rakenteet ja toimintaympäristö toimivalle osaajapoolityölle ja annettava aikaa uuden toimintatavan oppimiselle.

Otsikon verkostotoiminnan ja verkostojohtamisen koulutus toteutetaan SAMKissa lähtölaukauksena uudelle osaajapoolityölle tänä syksynä 24.11.- eikä vain osaajapoolityölle vaan verkostomaiselle koulutuksen kehittämiselle ylipäätään. Sen aika on nyt.


perjantai 13. lokakuuta 2017

Osaamista työstä ja työhön



Toteemi on korkeakoulujen yhteishanke, jossa keskiössä on työelämän ja korkeakoulutuksen liiton vahvistaminen tietoa lisäämällä, pedagogiikkaa kehittämällä ja oppimisympäristöjä avaamalla.
Tuloksina näemme opintojen joustavaa suorittamista, osaamisen jakamista sekä työssään ja opinnoissaan hyvinvoivan opiskelijan. Hanketta tukee OKM ja se toteutetaan ajalla 2017 - 2019.


Tähän keskitymme

      
       Opettajan pedagoginen osaaminen oppimisen ohjaajana ja valmentajana kehittyy.
       Opettajien työelämäverkostot vahvistuvat ja työelämä oppimisympäristönä vakiintuu osaksi korkeakoulun pedagogista oppimisympäristöä. Osaajapoolit tuottavat ennakointiin ja asiantuntijuuteen pohjautuvaa, opiskelijalähtöistä koulutusta ja jatkuvuuden osaamisen kehittämiseen tutkinnoissa ja opetussuunnitelmissa. Tuloksena ovat vaihtoehtoiset toteutukset, joustavat opintopolut, oppimisen ohjaamisen, osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen sekä arvioinnin kehittyminen.

Avainroolissa on hankkeen aikana kehitettävä SAMKin osaajapoolityö, joka perustuu substanssin asiantuntijoiden verkottuneeseen yhteistyöhön ja jakamiseen sekä opetuksen sisältöjen, toteutusten ja kriteeriviitteisen arvioinnin  kehittämiseen. 

Erityisenä teemana SAMKin hankkeessa tulee olemaan työn opinnollistaminen silloin, kun opiskelijamme käy opintojensa aikana työssä, joka vastaa tai on lähellä hänen koulutusalaansa. Silloin on varsin todennäköistä, että hänen opintoihinsa liittyy työtä tukevaa teorialähtöistä tietoa, joka voi tuoda suoraan lisäarvoa työhön sitä uudistaen tai tukien. Tähän liittyy itse asiassa varsin uudenlainen ajatus työn ja opintojen sulautumisesta työssä käyvällä opiskelijalla.

Kokemusten myötä pystymme jalostamaan toimintaa ja myös levittämään tietoa laajemmin työnantajien suuntaan siitä, miten työnantajat voivat olla tukemassa opiskelevan työntekijänsä valmistumista ja työssä kehittymistä sekä saada oman hyödyn tämän tyyppisestä korkeakouluyhteistyöstä.

Työelämälähtöisen korkeakouluopetuksen kehittämiseen on korkeakouluissa, työelämässä ja korkeakouluopetuksen hallinnossa yhteinen tahto. Onnistumisen eväät on siinä tarjoiltu, kunhan osaamme oikein avata tämän mahdollisuuden, onnistumme varmasti.



keskiviikko 13. syyskuuta 2017

SAMK ja TAMK opettajankoulutusyhteistyössä

Satakunnan ammattikorkeakoulu on vuodesta 2013 alkaen tehnyt Tampereen ammattikorkeakoulun opettajankoulutuksen kanssa opettajaharjoitteluun liittyvää kehittämiskouluyhteistyötä. Viime vuonna kymmenkunta opettajaopiskelijaa ja samkilaista ohjaavaa opettajaa toteuttivat yhdessä opetusta SAMKissa. Itselläni on ollut ilo koordinoida ja olla kehittämässä tätä toimintaa.

Kehittämiskoulussa on luotu yhteisopettajuuteen perustuva toimintamalli, joka yhdistää opettajaharjoittelijan alakohtaisen työelämäosaamisen ja tuoreen työelämäkokemuksen ammattikorkeakoulun tarjoamaan tutkintokoulutukseen. Kehittämiskouluun tulevan opettajaharjoittelijan harjoittelun onnistumista edistää myös se, että hänellä on opettajan tehtävään edellytetty ylempää korkeakoulututkintoa vastaava tutkinto itsellään. Malli tukee yhteisopettajuuden toteutumista opetuksen suunnittelusta oppimisen arviointiin asti.

Vuosittain kerättävässä palautteessa kehittämiskoulu saa toistuvasti kiitosta opettajaharjoittelijoilta hyvästä ohjauksesta, ja toisaalta ohjaavat opettajat ovat arvostaneet mahdollisuutta uudella tavalla kehittää omaa opetustaan yhdessä opettajaopiskelijan kanssa. Ammattikorkeakouluille laajemmin tämä yhteistyö on ollut erinomainen väylä pedagogisen työn ja siihen kouluttautumisen kehittämiseen.

Ammattikorkeakoulutuksen ydin on työelämäosaamisen ja korkeakoulutasoisen koulutuksen yhdistämisessä. Siksi on tärkeää, että nämä kaksi asiaa lyövät kättä myös opettajankoulutuksessa silloin, kun opettajaksi aikovalla on tähtäimessään amk-opettajuus. Kehittämiskoulussa luodussa toimintamallissa opettajan työn koko kuva aukeaa työelämästä tulevalle opettajaharjoittelijalle hyvin intensiivisessä harjoittelujaksossa.

Palautteen vakiolausahduksiin kuuluukin usein opettajaopiskelijan kommentti siitä, että opettajan työn monipuolisuus ja vaativuus sekä suunnitteluun ja arviointiin käytettävä aika yllättivät ja vahvistivat opettajan työhön liittyvää arvostusta edelleen. Ohjaavat opettajat pedagogeina tekevät arvokasta työtä ja se saa tunnustusta. Heidän työstään tulevaa palautetta on ilo välittää, kun taas huomenna käymme vuosittaisen kehittämiskoulun palautepalaverin TAMKin ja SAMKin välillä.