Laatua, joustavuutta ja osaamista -Toteemin tulosseminaari SAMKissa

Tänään klo 13 alkaa Toteemi-hankkeen tulosseminaari SAMKissa. Lyhyesti sanoen tulokset ovat tähän asti odotuksen mukaiset ja hienot:

Voimaa verkostoista seminaari 24.11.2017

Onko teillä töissä SAMKin opiskelija? – Onnistuuko opinnollistaminen? 22.11.2018

Tulos-ja ennakointiseminaari 21.5.2019

Laatua, joustavuutta ja osaamista uudella tavalla -tulosseminaari 22.11.2019

Osaajapoolien rakentuminen ja vakiintuminen substanssipohjaisiksi opetuksen kehittäjäverkostoiksi: Johtaminen, Markkinointi, LUMA, Projektiosaaminen, Talousosaaminen, Työyhteisöosaaminen, Viestintä ja kielet –poolit, sis. Tutkimusviestintä, Yrittäjyys, Pilviosaaminen, Oikeudellinen osaaminen

Mentoriverkoston muodostuminen opetuspalveluihin

SAMKin strategiatason toimenpiteiksi: opinnollistaminen, arviointikehikko

Opetuksen johtoryhmän asettamat vuositavoitteet 2019, 2020 (johdettu strategiasta)…

Julkaisut:

-          Osaajapoolien posterinäyttely 21.5.2019

-          Opetusta kehitetään korkeakoulun monialaisissa asiantuntijaverkostoissa. Työn ja oppimisen liitto. Toteemi-hankkeen uusia innovaatioita. (Hannu Kotila ja Liisa Vanhanen (toim.)

Kaikkea tätä on tukenut Toteemin päähanke hienoilla seminaareillaan ja vertaistyöllä. Loppuraportointia odotellessa...

Kohtaako ohjaus myös edistyneen oppijan?

Ohjauksen kehittäminen on agendalla korkeakouluissa ja korkeakoulutuksen kehittämisessä - näkemyksiä esitetään opetuksen hallinnosta ja ohjauksen asiakkaista eli korkeakouluopiskelijoista alkaen. Ja hyvä on, että puhutaan. Hyvä on myös, että tehdään. Opiskelijaryhmät ovat jatkuvasti erityisempiä: opintoihin tullaan eri reittejä ja hyvin erilaisilla valmiuksilla, opintoja tehdään enemmän ja vähemmän työn ohessa, eri ikäisinä ja eri elämäntaustoilla. Myös ohjauksen tarpeet siis eriytyvät. Ohjaus nähdään paitsi professiona, myös jokaisen korkeakoulun henkilöstöön kuuluvan tehtävänä - ja niinhän se onkin.

Ennen korkeakouluun tuloa moni, varsinkin nuori opiskelija on tottunut saamaan ohjauspalveluja ja osaa niitä myös käyttää. Tänä päivänä korkeakouluissakin ollaan tähän hyvin valmiita ja asiaa kehitetäänkin vahvasti. Silti on todettava, että kaksi ohjauksen ääripäätä vaativat ohjaukselta, mutta myös opetuksen toteutuksilta jatkuvaa kehittämistä.

Oppimisen ja opiskelun tukea tarvitaan ja se tarve onkin kehittämispuheessa vahvasti esillä - mutta entä se toinen ääripää?Olemmeko riittävällä tavalla valmiita ohjaamaan ja tarjoamaan opetusta ja ohjausta nopeasti edistyville ja lisää haasteita kaipaaville? Isoissa ryhmissä opettajan on yritettävä pitää mukana jokainen. Eriyttäminen kumpaankin suuntaan on vähintäänkin haastavaa, mutta pistää kyllä miettimään. Opiskelijoilla on paitsi erilaiset lähtökohdat, myös erilaiset  motiivit oppia. Tämä antaa oman mausteensa paitsi ohjauksen asiantuntijoille, myös opettajan työhön oppimisen ohjaajana.

Opettajaharjoittelijat SAMKissa

Opettajankoulutuksen yhteistyö tuo luontevalla tavalla pedagogista kehittämistä suoraan opetukseen. Olemme nyt vajaan kymmenen vuoden ajan tehneet opettajaharjoittelun yhteistyötä Tampereen ammattikorkeakoulun opettajankoulutuksen kanssa. Omat opettajamme on perehdytetty ohjaavan opettajan tehtävään, jota he toteuttavat yhteisopettajuuden periaatteella yhdessä opettajaharjoittelijan kanssa.

Meidän opettajaharjoittelijamme tulevat tähän harjoitteluun ylempi korkeakoulututkinto ja koulutettavan alan työkokemus mukanaan. Se mikä heiltä vielä puuttuu, on opettajakokemus. Olemme olleet vaativia tuossa koulutus- ja työkokemustaustassa kolmestakin syystä: opiskelijoidemme pitää saada tästäkin opetuksesta osaamista täydentävää lisäarvoa, opettajaharjoittelijamme voi keskittyä siihen, mitä hän erityisesti tarvitsee: perehtymistä AMK-opettajan työhön,  erityisesti ammattikorkeakoulussa toteutettavaan pedagogiikkaan. Kolmanneksi ohjaava opettajamme saa tilaisuuden myös oman työnsä kehittämiseen osana omaa työtään ja tilaisuuden nostaa pedagogiikka ja laajemmin oma työ luontevasti reflektion piiriin. Lisäarvoa kaikkeen tähän tuo se, että tuore työelämäkokemus ja sitä kautta "toinen näkemys" saadaan koulutuksen sisältöihin kuin itsestään.

Vuosittain kymmenkunta opettajaharjoittelijaa on suorittanut harjoittelunsa SAMKissa tähän tapaan. Tänä syksynä olen saanut vastata tuplamäärään kysyjille tästä mahdollisuudesta. Aiempien vuosien palaute on ollut hyvää, siitä kiitos ohjaaville opettajillemme ja opettajahrjoittelijoillemme, jotka ovat ottaneet asian hienosti omakseen.

AHOT ja arviointia vahvistettiin taas tänään

Aloitimme vapaamuotoiset pedapuolikkaat tänään AHOToinnin ja osaamisen arvioinnin teemalla. Kokeilemme tiimimme kanssa näitä pedagogiikan parituntisia vuoden ajan kerran kuukaudessa ja jos kysyntää on, jatkamme.

AHOT on vanha tuttu, johon palataan aina aika ajoin. Pelisäännöt ovat yhteiset, mutta kaipaavat joskus keskustelua ja päivittämistäkin. Uudet opiskelijat tulevat taas opintohinsa ja on aika katsoa, miten parhain päin saadaan heidän opintonsa alkamaan. Joka syksy tämä aika on yhtä hektistä ja uutta luovaa.

Osaamisen arvioinnissa pätee totuus sitä saadaan, mitä arvioidaan. Tähän sisältyy tärkeä huomio siitä, että osaamme kertoa, mitä arvioimme ja millä kriteereillä. Silloin voidaan myös ajatella, että arvioinnin kriteerein näkyväksi tekemisellä heti kättelyssä voidaan ohjata oppimista - sen suuntaa ja syvyyttä. Samalla opiskelijan oma vastuu oppimisestaan voi kasvaa ja hänestä tulee arvioinnin kohteen sijaan aktiivinen arvioinnin toimija suhteessa omaan oppimiseensa.

Ihan osaamisen ja sen tunnistamisen perusasioiden äärellä siis olemme olleet. 

Tämä viikko on alkanut loistavasti

Olen onnellisessa asemassa omassa työssäni. Eilen sain olla mukana työyhteisöosaamisen asiantuntijoiden kanssa kehittämässä kaikille SAMKin opiskelijoille kuuluvaan opintoon AHOT-toteutusta. Tänään sain olla todistamassa markkinoinnin asiantuntijoidemme tuottaman digimarkkinointikoulutuspäivän ohjelmaa. Kumpaankin liittyy se erityisyys ja ylpeyden aihe, että SAMKissa on pystytty luomaan amkin sisälle monialaisia asiantuntijaverkostoja, joissa avoin vuorovaikutus, osaaminen ja aineistojen jakaminen, yhteinen koulutuksen sisältöjen valmistelu ja arviointiperusteiden pohtiminen ovat arkipäivää.

Ammattikorkeakoulun koulutusta on uudistettu jatkuvan oppimisen periaatteiden mukaisesti ja osaamisperustaisuutta jatkuvasti vahvistaen niin opetussuunnitelmissa kuin käytännön opetuksessa. Työn opinnollistamisen kehittämisessä on tuotettu kokonaisia opintototeutuksia eriyttäen opiskelijoille, jotka pystyvät soveltamaan täällä opiskelemaansa omaan työhönsä. AHOT-testejä on kehitetty opiskelijoille, joilla aikaisempaa osaamista opiskeltavasta asiasta jo on. Näin varmistetaan osaaminen ja samalla joudutetaan opinnoissa etenemistä.

Näitä osaamisen jakamiseen ja vahvaan substanssiin perustuvia asiantuntijaverkostoja on tällä hetkellä kymmenkunta. Ne saivat alkunsa Toteemi-hankkeesta ja kun hanke on tämän vuoden lopussa päättymässä, nämä verkostot jatkavat elämäänsä pitäen huolen siitä, että sisällöllinen ja pedagoginen osaamisemme ovat jatkuvasti kehittyviä.

Onnistumisen edellytys on ollut sekä organisaation että opettajien sitoutuminen yhteiseen tekemiseen. Meillä se on onnistunut!

Tulos- ja ennakointiseminaarissa tulevaisuuden opetus ja työelämä

Tänään SAMKissa järjestettiin valtakunnalliseen Toteemi-hankkeeseen liittyen alueellinen opetuksen kehittämisen tulos- ja ennakointiseminaari.

Seminaarissa osaajapoolit, opetuksen substanssiasiantuntijoista muodostuvat kehittämisverkostot, esittelivät hankkeen aikana tekemiään opetusta kehittäviä toimia. Esillä olivat mm. joustava oppiminen, digitaalisuuden hyödyntäminen, työn opinnollistaminen, AHOT-prosessien kehittäminen, verkostojen syntyminen, yhteisopettajuus, poolitoiminnan haasteet ja onnistumiset. Posterit jatkavat elämäänsä nyt näyttelynä syksyyn asti.

Opetus kytkettiin alueelliseen osaamisen Satakuntaliiton avulla. Aluekehitysasiantuija Saku Vähäsantanen kiinnitti SAMKin teollisuuskorkeakouulprofiilin merkityksellisellä tavalla alueen hyvinvointiin ja kehittymiseen. SAMK on keskeinen korkeakoulutoimija Satakunnan alueella ja tuottaa osaamista suoraan elinkeinoelämän ja julkisen palvelun tehtäviin. Alueen työelämätuntemus on kouluttajille tärkeää ja sen tuntemuksen pitääkin näkyä siinä, mihin koulutamme.

Seminaarista jäi hyvä kaiku. Opetuksen kehittämistä tehdä tarvelähtöisesti ja yhdessä, monialaisissa opettajaryhmissä. SAMK kouluttaa hyvin alueen tarpeisiin osaavaa korkeakoulutettua työvoimaa ja Satakunta voi hyvin monipuolisen tuotannon ja vahvan teollisuuden ja viennin vetämänä.

Ohjaus pedagogisena haasteena huomisen korkeakoulussa

Ohjaus on rakas lapsi, jolla käsitetään monen montaa asiaa.

Johtaminen edellyttää ohjausta strategisten tavoitteiden saavuttamisen tukena.

Opettaminen edellyttää ohjausta oppimistavoitteiden saavuttamiseksi.

Opinnoissa tarvitaan henkilökohtaista ja ryhmäkohtaista ohjausta opintojen etenemiseksi henkilökohtaisten ja koulutusorganisaation koulutustavoitteiden mukaisesti.

Jatkuvan oppimisen kehittämisen myötä ohjaustilanteet tulevat entistä vaativammiksi, kun opiskelijat liikkuvat koulutusorganisaatioiden välillä ja koulutus jalkautuu työelämään entistä vahvemmin - niin odotamme tapahtuvan.

Uraohjausta tarvitaan koko opintojen ajan ja vielä valmistumisenkin lähestyessä ja jotta suhde säilyisi korkeakouluun vielä opiskelun jälkeenkin tarvitaan ohjausta jatko-opintoihin ja alumnien kanssa tehtävän yhteistyön tukemiseksi.

Ohjaus ei kuitenkaan aja opetuksessa substanssin ohi vaan tulee sen rinnalle. Sitä on osaamisperustaisuuden toteuttaminen opetuksessa. Arviointi on mukana opinnon alusta asti asettamassa tavoitteita osaamiselle, silloin opiskelija pystyy tavoitteita asettamaan myös itse, kun tietää, mitä häneltä odotetaan osaamisen osoittamiseksi. Arviointi siis myös ohjaa oppimista ja tätä tietoa kannattaa toki hyödyntää opetuksessa, kun tiettyihin tavoitteisiin halutaan pyrkiä. Sitä saadaan, mitä mitataan.

Ohjauksen työkalujen tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen tulee olemaan korkeakouluissa pedagoginen haaste tulevina vuosina, on sitä jossain määrin jo nyt. Digitalisaation eteneminen vahvistaa tätä edelleen, saamme uusia työkaluja esimerkiksi oppimisanalytiikan kehittyessä. Vuorovaikutuksen ja palautteen merkitys vahvistuu ja tulee vaatimaan pedagogisen työn kehittymistä edelleen tähän suuntaan. Korkeakoulupedagogiikan pitää jatkossa menestyäkseen taipua eri oppimisympäristöissä sovellettavaksi erityisesti osaamiseksi, jotta korkeakouluille asetettavat uudet tavoitteet esimerkiksi Visio2030:ssa voivat toteutua. Tätä työtä ei voida ulkoistaa, vaan se tulee osaksi menestyvän pedagogin osaamista ja työhön liittyvää identitettiä.

Tämä tekee omasta työstämme ammattikorkeakoulun opetuksessa entistäkin kiinnostavampaa, kun oma ja laajemmin työyhteisön osaaminen kehittyy ihan väkisinkin.