Osaamista vapaaehtoistoiminnasta

Terveiset Verkkovirta-hankkeesta, jossa tänään teemana oli vapaaehtoistyön opinnollistaminen. Saimme kuulla Roihu-partioleiristä, jossa rakennettiin 17 000 partiolaisen kyläyhteisö yhdeksäksi päiväksi. Hanke itsessään oli tietysti useamman vuoden hanke. Kuulimme esimerkit Metropolian ja Humakin  opiskelijoilta, jotka olivat työn opinnollistamisen periaatteella suorittaneet samalla reippaan määrän opintopisteitä tutkintoonsa. Toinen heistä oli koko tapahtuman some-vastaava, joka tehtävässä ja siihen liittyneissä opinnoissa suoritti samalla 20 opintopistettä digitaalisen kulttuurin opintojaan. Toinen oli tapahtumatuotannosta vastaava, joka suoritti samalla mm. 20 opintopistettä liiketalouden opintoja vastatessaan samalla tapahtumatuotannon taloudesta. Tapahtuma vaatii monenlaista osaamista, tarvittiin rakentamista, logistiikkaa, terveydenhoitoa, majoituspalveluja, viestintää, kansainvälisyysosaamista jne. Kaikkea sitä, mitä mekin täällä SAMKissa tuotamme.

Vapaaehtoistyötä ei aina mielletä työksi. Työn opinnollistamisen kannalta työ ja vapaaehtoistyö ovat kuitenkin samalla viivalla silloin, kun osaamista tunnistetaan ja tunnustetaan korkeakoulussa, Tässä on vielä tekemistä, ylipäätään siinä, että työn ja vapaaehtoistyönkin opinnollistamisesta saadaan korkeakoulutuksessa siihen arvoon, mikä sille on haluttu antaa hallitusohjelmassa ja korkeakoulupedagogiikan kehittämisessä laajasti.

Mikä sitten saisi vauhtia työn opinnollistamisen tasavertaisten käytänteiden luomiseen? Edellytyksiä sille on. Reippaasti yli puolet korkeakouluopiskelijoista tekee työtä opintojensa ohella. Joka kolmas suomalainen toimii vapaaehtoistyössä ja Tilastokeskuksen mukaan heistä 78 % osoittaa kiinnostusta opinnollistamiseen. Suurin haaste on varmasti opetuksen käytännöissä, myös opettajien osaamisessa ja opiskelijoiden tietoisuudessa opinnollistamisen mahdollisuudesta. Opettajien pedagoginen täydennyskoulutus voisi tähän tuoda apua osaltaan. Tietoa opinnollistamisesta on kuitenkin varsin avoimesti saatavissa amkverkkovirta-sivustolla. SAMKissa työn opinnollistamisen prosessia on mallinnettu syksystä alkaen ja työ jatkuu tänä vuonna. Tähän työhön pääsee mukaan vaikkapa ottamalla yhteyttä allekirjoittaneseen näin alkajaisiksi.

Opinnäytetyöt välittävät kuvaa monipuolisesta ja monialaisesta AMK-koulutuksesta

SAMKissa toteutettiin syksyn aikana opinnäytetöiden laatuun liittyvä sisäinen auditointi kesällä 2016 valmistuneista töistä. Sain olla yksi töiden lukijoista ja oli hienoa huomata, kuinka erilaisista aiheista ja kuinka hyviä töitä meillä tehdään eri koulutuksen aloilla.

SAMKin opiskelijoilla on käytössään hyvä opinnäytetyön ohje ja sen tukena opinnäytetyön asettelumalli, jota osataan hyvin hyödyntää. Ohje ja malli ovat myös kehittyneet jatkuvasti vuosien saatossa erityisesti opinnäytetyön kehittämisryhmän aktiivisen työn tuloksena.

Mutta oli myös kehittämiseen tähtääviä syitä, miksi sisäinen auditointi haluttiin tehdä. Opinnäytetyö on julkinen opiskelijan näyttö ammattikorkeakoulutuksen tuottamasta osaamisesta opintojen päättymisen vaiheessa. Opinnäytetyöt ovat helposti ja milloin tahansa kaikkien ulottuvilla   valtakunnallisessa Theseus-järjestelmässä. On luonnollista, että kouluttajaa kiinnostaa, millaisen kuvan ammattikorkeakoulun monialaisesta koulutuksesta ne antavat ja millaisia töitä meillä koko laajuudellamme tehdään. Halu oli myös oppia, mitä voisimme tehdä paremmin tai ehkä toisin.

Jotain myös opittiin.
Ensimmäisenä on tärkeää antaa tunnustus tekijöille ja ohjaajille hyvistä töistä. Niitä saamme vuosittain esille myös SAMKin omassa Osaaja-opinnäytetyökilpailussa.
Toisaalta kehittämiskohteitakin löytyi.
Ensimmäinen ja usein ainoaksikin jäävä luettava kokonaisuus on tiivistelmä, jonka tulisi yhdellä sivulla antaa kuva koko työstä tavoitteineen, menetelmineen ja tuloksineen. Siihen kannattaa panostaa. Totesimme myös, että menetelmäkoulutukseen on hyvä jälleen panostaa uudella innolla. Erilaisia töitä erilaisilla menetelmillä tehdään paljon, osaamista on paljon, osaaminen on hyvä vain saada yhteiseen jakoon entistä paremmin. SAMKin opinnäytetöille tehdään plagiaatintunnistustarkastus, kuten tapahtuu monessa muussakin korkeakoulussa. Lähdemerkintäkäytännöt ja siihen läheisesti liittyvä aihe plagiaatintunnistus kuuluvat myös tulevien koulutusten teemoihin.

Opinnäytetöihin kannattaa käydä tutustumassa Theseuksessa. Siellä näkee monipuolisen kirjon jo nyt, mutta opinnäytetyöt saavat myös uudenlaisia muotoja. Viime syksynä SAMKista valmistui ensimmäinen päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö.

Matkalla opetuksen metamuutokseen, oppimisen tulevaisuus 2030

Uusi vuosi on hyvä aloittaa tulevaisuustarkastelulla - vai katsommeko tätä päivää tässä kuitenkin?  Tulevaisuusajatteluun pääsee kiinni Metodixin Oppimisen tulevaisuus 2030 -blogisarjassa mukavasti pitkin vuotta 2017.

Tulevaisuuskartta Oppiminen 2030 ennakoi muutoksen sarjaa, joka itse asiassa on jo opetuksessa tapahtunut ja tapahtumassa. Sen mukaan tapahtuu metamuutos, jossa opetus henkilökohtaistuu ja oppiminen vapautuu tilasta ja ajasta riippumattomaksi. Muutoksella on aina haasteensa ja tässä sellainen on, miten Suomi säilyttää tasa-arvoisella ja korkeatasoisella koulutuksella saavuttamansa voimavarat.

Edellisestä muutoksesta seuraa opettajaprofession muuttuminen opetuksesta oppimisen aikaansaamiseen, ohjaukseen, arviointiin ja oppimisympäristöjen managerointiin oppimista tukevana ratkaisuna.

Edellisestä syntyy uudenlainen oppimisen eksosysteemi, jossa ennen käyttämättömät oppilaitoksen sisäiset ja ulkoiset ympäristöt ja sidosryhmät muodostavat oppimisympäristökokonaisuuden, jossa toimia.

Myös käsitys siitä, mitä pidetään yleissivistyksenä, muuttuu. Aiempien perus- ja käyttötaitojen rinnalla "tulevaisuudenkestävästä" oppimisen osaamisesta tulee tärkeää. Oppiminen nähdään  yhteisöjen ominaisuutena. Myös globalisaation jatkuva syveneminen tuo mukanaan kollektiivisen tekemisen ja yhteisö- ja ryhmäoppimisen haasteen.
(Lähde: https://metodix.fi/2016/12/31/oppimisen-tulevaisuus-2030)

Tulevaisuuden ennakointi ei aina osu näin oikeaan. Edellä oleva kertoo koulutuksen kyvystä uudistua, sillä oppiminen on uudistunut vauhdilla ennakoituun suuntaan. Toki vielä olemme matkallakin, mutta se on helppo tunnistaa ja tunnustaa, että opetustapahtuma, oppiminen ja oppimisympäristöt ovat monimuotoistuneet ja osaamisesta on tullut ydinasia pedagogisessa puheessa, opetussuunnitelmissa ja aina vain useammin myös opetuksen arjessa - matkalla metamuutokseen.

Hyvää joulua ja menestystä vuodelle 2017

Vuosi 2016 alkaa olla voiton puolella. Opetuksen kentällä on SAMKissa tapahtunut taas paljon ja uusia toimiakin on vireillä. Digitaalinen opettajuus hallitsi teemana vahvasti sekä puheissa että käytännössä. Uusi SAMKin strategia sai jo ensimmäisiä toimeenpanojaan, mm. lukujärjestyksiä ryhdyttiin toteuttamaan uudella tavalla tavoitteena se, että jatkossa parannamme yhteistuumin opiskelijalähtöisen työskentelyn aikataulua ja prosessia. Hankitun ja hankittavan osaamisen teema oli tärkeä ja on sitä edelleen, 27.1.17 järjestämme ensimmäisen näyttöpäivän työn opinnollistamisen teemalla. Tässä vain muutamia ihan pinnalta raapaisten.

Suuri kiitos väellemme, että olette olleet taas hienosti mukana viemässä SAMKin opetusta eteenpäin.

Hyvää ja lepoa suovaa Joulun aikaa!

Itseohjautuvuus ei ole yksinohjautuvuutta - tämäkin todettiin viimeisimmässä SAMKin Peda-Agorassa

Opettajan rooli oppimistilanteessa ja suhteessa opiskelijaan on ollut jo pitkään muutoksessa. Tämän päivän yksi iso puheenaihe koulutusta koskien on kysymys, eikö enää opeteta tai miksi ei enää opeteta. Opiskelussa - yhä enemmän perusasteelta lähtien - tehdään projekteja, toimitaan ryhmissä ja opiskellaankin uusia asioita ja ilmiöitä yhdessä. Haetaan tietoa eri lähteistä, yhä useammin verkon lähteistä. Oppijasta ja oppimisesta on tullut tähti pedagogiikan kentällä - opettajasta oppimisen ohjaaja, suunnannäyttäjä ja osaamisen tunnistaja ja tunnustaja. Opiskelijan odotetaan ottavan vastuu omasta osaamisestaan ja sen suunnasta.

Tälle on selityksensä. Toisin kuin ennen tieto on nyt kaikkien saatavilla jatkuvasti. Verkko on sitä pullollaan ja sen myötä uudenlaiseksi osaamiseksi on tullut informaation tunnistaminen disinformaatiosta. Oman kriittisen medianlukutaidon merkitys oppimisen ja osaamisen kasvun kannalta on paitsi ammattitaitoa, myös kansalaistaitoa ja koulutuksesta puhuttaessa oppimisen perustaitoa. Aikanaan kun itse toimin medianlukutaitoon panostavassa koulujen sanomalehtiyhteistyössä, medianlukutaitoa vietiin median toimesta oppilaitoksiin erilaisten koulutus-  ja teemapäivien mukana. Nyt media koko laajuudessaan on siinä opettajan ja opiskelijan pöydällä tai taskussa, aina saatavilla. Näin on käynyt myös oppimateriaalille mitä suurimmassa määrin. Samalla vastuu tunnistaa oikea tieto on siirtynyt tiedon käyttäjälle mitä suurimmassa määrin. On opittava löytämään oikea tieto, on osattava sitä jalostaa ja soveltaa. Siinä opettajan rooli on yhä useammin ohjata, valmentaa ja varmistaa oppiminen - kyllä vielä myös opettaa.

Paitsi tieto, myös toiminta on yhä enemmän verkoissa ja verkottunutta - niin vapaa-ajalla kuin työelämässä. Suomalaisten mielestä verkostot auttavat menestymään, mutta harva kokee verkostoitumisen omaksi toimintatavakseen. Luovuutta, vuorovaikutusta ja verkostoitumistaitoja pidetään tulevaisuuden työelämätaitoina. (Sitra 2016, Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään.) Itse asiassa moni työelämän osaamistaitoja koskeva tutkimus on todennut näin jo pitkään. Onko nyt tullut aika oppia tämä asia? Koulutuksella voi olla tässä iso merkitys, kun opitaan ohjaamaan oppimista ja verkostoissa tapahtuvaa oppimista.

Verkostojen rakentaminen alkaa koulutuksessa, opetusmenetelmillä on siinä roolinsa. Peräänkuulutamme opiskelijoita itseohjautuvuutta ja sitä tarvitaankin. Jotta pystyy toimimaan ryhmässä ja verkostoissa, tarvitaan uskallusta ja itseluottamusta olla ryhmän jäsen ja halua kantaa vastuuta oman osaamisensa ja samalla ryhmän osaamisen kasvusta. Jos katsoo Sitran tuoretta tutkimustietoa, voi päätellä, että tämä ei ole meille kovin luontainen taito.

Itseohjautuvuudella ja yksinohjautuvuudella on kuitenkin "vissi" ero. Itsekin muistan kouluajalta ryhmätöitä, joissa tuntui, että ryhmä jäi oman onnensa nojaan tehtävänsä kanssa. Ehkä aina ei osattu opettajalta apua edes hakea, ei ollut tuntua siitä, että on oppimisessa valmennettavana. Ehkä ei aina ollutkaan. Valmentajan rooli ei ole helppo. Opettaja on perinteisesti tottunut ottamaan vastuun opetuksen prosessista, tänä päivänä hän ottaa vastuuta oppimisen prosessista. Itseohjautuvuuteen ohjaaminen ja sen tukeminen on osa oppimisen prosessia ja siten opettajan tehtävää tämän päivän opetuksessa. Jos opiskelija kokee, että häntä valmennetaan, hän kokee, että hän oppii ja saa opetusta, häntä ei silloin ole jätetty yksin oppimaan.

Tänään käynnistyi työn opinnollistamisen pilotti

Työn opinnollistamisen pilotin info järjestettiin SAMKissa tänään. Tuloksia nähdään 27.1. järjestettävässä HOT-näyttöpäivässä.

Mukana ovat nyt viisi opiskelijaa ja heidän työnantajansa sekä opinnollistamisen näytön ohjaajat ja näytön vastaanottajat SAMKista. Hieno ydinjoukko, joka oli myös selkeästi kehittämisen hengessä mukaan lähtenyt. Tämä kokonaisuus antaa erinomaisen pohjan yhteiselle kehittämiselle.

Uusi asia on mukava saada pilotoinnin kautta liikkeelle. Opiskelijalähtöisestä työn opinnollistamisesta halutaan mallintaa toiminto, joka kohtelee opiskelijoita tasavertaisesti ja on myös saavutettavissa tasavertaisesti silloin, kun siihen opiskeliijalla edellytykset on olemassa.

Työn opinnollistamisessa opiskelu viedään luokkahuoneista työpaikoille. Tutkinnossa edellytettävää osaamista hankitaan suunnitelman mukaisesti työtä tekemällä ja kytkemällä käytännön tekeminen aiheeseen liittyvään tietoperustaan. Opinnot ja työ kulkevat silloin käsi kädessä, opiskelijan ammattitaito kehittyy, opinnot ja tutkinnon valmistuminen vauhdittuvat ja työpaikallakin voidaan opiskelijan tuoma osaaminen hyödyntää työn ja toiminnan kehittymisenä. Opetuksen ja työn yhteistyönä syntyy uusia verkostoja ja uudenlaista yhteistyötä, kun oppimisympäristö laajenee.

Kolmas korkeakoulujen auditoitikierros on valmisteilla, osat 2 - 4/4: keskustelun helmiä

Keskustelun helmiä auditoinnin kehittämisseminaarista poimin liittyen suunniteltuihin auditointikohteisiin:


2/4 Osaamista luova korkeakoulu

Osaamista luovassa korkeakoulussa opiskelijat osallistuvat suunnitteluun. Opiskelija on keskiössä ja aktiivisessa oppijan roolissa.

Valinnasta valmistumiseen tunnistetaan ja mallinnetaan opiskelijan opintopolku.

Joustavat opintomahdollisuudet tukevat opiskelijan hyvinvointia ja kuormittavuus on mitoitettu opinnoissa oikein.

Fasilitoitu, työpajatyyppinen auditointitilaisuus antaisi ehkä enemmän erityisesti silloin, kun auditoinnin kohderyhmänä ovat opiskelijat.


3/4 Vaikuttava korkeakoulu

Tutkimuksen, taiteen ja koulutuksen vaikuttavuus ja vuorovaikutuksellisuus ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tukevatko tieto- ja toimintaverkostot vuorovaikutusta ja miten vuorovaikutuksen johtaminen toteutetaan verkostoituvassa ympäristössä?
Miten toimintakulttuuri edistää uudistumista?


4/4 Kehittävä ja hyvinvoiva korkeakoulu

Henkilöstön osaamisen kehittäminen nähdään sekä johtamis- että hyvinvointikysymyksenä. Avainsanoina osallistaminen, vastuuttaminen, kuormittuminen ja jaksaminen sekä strategian jalkautuminen aidolla tavalla arkeen.


Jäämme odottamaan toteutusta ja kuulumisia siitä uudistetulla korkeakoulujen auditointikierroksella, joka käynnistyy ensi vuonna.