Tiesitkö tämän SAMKissa tehdyistä tuplatutkinnoista?

Vuosina 1995 – 2016 SAMKista valmistuneista 568 on tehnyt SAMKissa kaksi tutkintoa ja kymmenen opiskelijaa on tehnyt kolme tutkintoa. AMK-tutkinnon suorittaneista 333 on tehnyt ylemmän AMK-tutkinnon.Ylempiä AMK-tutkintoja eniten on tehty terveys- ja hyvinvointialalla ja vähiten tekniikan alalla.

Tietotekniikan AMK-tutkinnon tehneistä osa on suorittanut myös automaatio- tai sähkötekniikan AMK-tutkinnon.

Sairaanhoitajiksi valmistuneista moni on tehnyt myös terveydenhoitajan AMK-tutkinnon. Muutama on tehnyt sairaanhoitajan tutkinnon kahdesti. Sairaanhoitajista puolestaan muutama on tehnyt myös kuntoutusohjaajan tai sosionomin tutkinnon. Sosionomitutkinnon kahdesti suorittaneita on useita.

Liiketalouden tradenomitutkinnon sekä talouden ja hallinnon ja liiketalouden tutkinnon kahdesti suorittaneita on muutamia.

Restonomiksi valmistuneista osa on tehnyt myös liiketalouden tradenomin tutkinnon samoin muutama medianomiksi valmistunut.

Mutta löytyy myös Insinööri, josta on tullut fysioterapeutti, tradenomi tai sairaan- ja terveydenhoitaja. Esimerkkejä on myös koulutuksista kuvataiteilijasta sosionomiksi, medianomista insinööriksi, sairaanhoitajasta insinööriksi tai tradenomiksi, sosionomista insinööriksi ja tradenomista insinööriksi.

Rakennustekniikan insinööreistä ei löydy kuin yksi ylemmän AMK-tutkinnon suorittanut.  Rakennusinsinöörin tutkinnon toiseksi tutkinnokseen on tehnyt kemiantekniikan ja sähkötekniikan insinööri sekä medianomi.

Kolme tutkintoa SAMKissa tehneistä löytyy sairaanhoitajasta terveydenhoitajaksi ja vielä sosionomiksi valmistunut tai sairaanhoitajasta terveydenhoitajaksi ja vielä ylemmästä AMK-tutkinnosta valmistunut.  Restonomeista löytyy tradenomiksi tai medianomiksi suorittanut ja vielä liiketalouden ylemmän AMK-tutkinnon suorittanut.

Kirjoittaja on tietotuotannon koordinaattori Liisa Peltomäki, Satakunnan ammattikorkeakoulu

Ammattikorkeakoulutus on suurimmassa pedagogisen kehittämisen vaiheessaan sitten ammattikorkeakoulutuksen alkuvuosien

Ammattikorkeakoulutuksen taivalta on leimannut jatkuva kehittäminen. Viime vuosina painopiste on ollut rakenteellisessa kehittämisessä, mutta on sieltä siirtynyt myös vahvasti pedagogisen kehittämisen suuntaan. Hyvänä moottorina on toiminut mm. digitalisaatiopuhe, joka juontaa aina hallitusohjelmasta saakka korkeakoulutuksen yhteiseksi kehittämistarpeeksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt kannustavia toimiaan monellakin tapaa, parhaillaan on käynnistymässä useita OKM-rahoitteisia kehittämistoimia, joissa leimaavaa on korkeakoulujen ja erityisesti ammattikorkeakoulujen keskinäinen yhteistyö. Toki suuressa roolissa ovat korkeakoulujen sisäiset koulutukset, SAMKissa mm. digiopettajuutta kehittävä oma hanke.

Digitalisaation "vallankumous"  on tuonut mukanaan tarpeen kehittää teknistä osaamista ja välinehallintaa, mutta se muuttaa myös pedagogiikkaa. Toisinaan tuntuu, että opettaja-nimike kaipaisi vähintäänkin semanttista kehittämistä, sillä uusi pedagogiikka korostaa opettajan työssä ohjauksellisuutta ja oppimaan ohjaamista - vieläpä uudessa ympäristössä verkossa, jossa vuorovaikutuksen merkitys korostuu aivan uudella, usein yksilöllisyyttä edellyttävällä tavalla. Entä silloin, kun osa opiskelijoista on voinut valita luokkatilan ja osa opiskelee verkon kautta samaan aikaan? Mihin kaikkeen voi kyetä ja kuinka, ovat tavallisia kysymyksiä.

Opetuksen kehittämisessä ei oppija saa unohtua. Opiskelija saattaa olla vähintään yhtä uudessa tilanteessa kuin opettaja. Hän joutuu ottamaan entistä enemmän omaa vastuuta oppimisestaan ja ajankäytöstään. Hänenkin pitää ymmärtää, mitä uudella pedagogiikalla tavoitellaan, kun valitaan itsenäinen työskentely, tiedonhaku tai ryhmässä työskentely esityksineen tai teorian itsenäinen opiskelu ennen tunnille tuloa, jossa opittua syvennetään harjoituksin.

Itse olen oppinut sellaisen hyvin yksinkertaiselta kuulostavan asian, että olennaista ei ole se, mitä saan sanotuksia opiskelijalle, vaan olennaista on se, mitä hänelle jää mieleen. Ne ovat kaksi eri asiaa. Eräs nobelisti sanoi oivaltavasti, jos et osaa opettaa asiaa äidillesi, et ole itsekään ymmärtänyt sitä. Toki on myös niin, että asiaa auttaa, jos opiskelija kokee asian merkitykselliseksi ja tavoittelee oppimista. Tähänkin tarvitaan kaksi aktiivista osapuolta.

Uusin AMK-pedagogiikka ottaa mukaan myös työelämän ja kehittää siihen yhteistyöhön soveltuvia uusia menetelmiä. Yhtenä esimerkkinä syksyllä alkava Toteemi-hanke, jossa 18 AMKin voimin kehitämme työelämäläheistä ja työelämän mukaan ottavaa koulutusta.

Tänään astuvat voimaan laki ja asetus tutkintojen kansallisesta viitekehyksestä

Tutkintojen kansallinen viitekehys perustuu eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen (EQF), joka on peräisin vuodelta 2008 ja jota suomalaisiin korkeakoulututkintoihin on sovellettu tähänkin asti. Viitekehys jakaa osaamisen kahdeksaan tasoon, joista AMK-tutkinto sijoittuu tasolle 6 ja master-tutkinto yAMK tasolle 7. Vaativuustasolla kuvataan, mitä tutkinnon suorittanut henkilö tietää, ymmärtää ja osaa tehdä valmistuttuaan tutkinnosta.
  
Tutkintojen osaamisperusteisen viitekehyksen pohja-ajatus on elinikäisen oppimisen tunnistamisessa perusopetuksesta aina korkeakoulujen jatkotutkintoihin asti. Tavoite on tukea elinikäistä oppimista, vahvistaa koulutuksen osaamisperustaisuutta, parantaa työllistymistä, lisätä liikkuvuutta ja kaventaa kuilua koulutuksen ja työelämän välillä (OPH 1.3.2017).

AMK-tutkinnon suorittanut

- hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet oman alansa tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen.
- ymmärtää ammatillisten tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen kattavuuden ja rajat.
- hallitsee edistyneet kognitiiviset ja käytännön taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, kykyä soveltaa ja kykyä luoviin ratkaisuihin ja toteutuksiin, joita vaaditaan erikoistuneella ammatti-, tieteen- tai taiteenalalla monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi.
- työskentelee itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä tai toimii yrittäjänä.
- johtaa monimutkaisia ammatillisia toimia tai hankkeita.
- kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä.
- vastaa oman osaamisensa arvioinnin ja kehittämisen lisäksi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehityksestä.
- on saavuttanut valmiuden elinikäiseen oppimiseen.
- toimii erilaisten ihmisten kanssa opiskelu- ja työyhteisössä sekä muissa ryhmissä ja verkostoissa huomioiden yhteisölliset ja eettiset näkökulmat.
- viestii hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle äidinkielellään.
- viestii ja on vuorovaikutuksessa toisella kotimaisella kielellä sekä kykenee kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen omalla alallaan ainakin yhdellä vieraalla kielellä.

Nämä pitkälti geneerisenä pidettävät taidot korkeakoulutasoisena tutkinto-osaamisena on saavutettavissa pedagogisin menetelmin. Osaamisessa viitataan usein toiminnallisuuteen, jota pitää myös pystyä arvioimaan. Käytännön taitoja opitaan käytännössä, mutta ei vain siellä, itsenäinen työskentely opitaan työskentelemällä itsenäisesti, johtaminen opitaan johtamistoiminnassa, päätöksenteko ennakoimattomissa toimintaympäristöissä toimimalla niissä, verkostoissa ja ryhmissä toimiminen toimimalla verkostoissa ja ryhmissä, viestiminen viestimällä ja toimimalla vuorovaikutuksessa kotimaassa ja kansainvälisesti - mutta ei vain näin. Tarvitaan enemmän lihaa luiden ympärille. Korkeakoulutasoisena alakohtaisena osaamisena tämä tarkoittaa opiskeltavien teorioiden ja menetelmien soveltamista omalla erikoistumisalallaan erilaisissa toiminnallisissa tilanteissa: yksin ja yhdessä, projekteissa, hankkeissa, verkossa, kasvotusten, työelämäyhteyksissä jne., vastuullisesti, tavoitteellisesti ja ohjatusti. Tuttua AMK-pedagogiikkaahan tämä on.

Koko tutkintojen viitekehys on luettavissa täällä.
Lisätietoa lainsäädännöstä:
Kansallisesta tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä säädetään 1.3.2017 alkaen lailla (93/2017) sekä valtioneuvoston asetuksella (120/2017) tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä.

Osaamista vapaaehtoistoiminnasta

Terveiset Verkkovirta-hankkeesta, jossa tänään teemana oli vapaaehtoistyön opinnollistaminen. Saimme kuulla Roihu-partioleiristä, jossa rakennettiin 17 000 partiolaisen kyläyhteisö yhdeksäksi päiväksi. Hanke itsessään oli tietysti useamman vuoden hanke. Kuulimme esimerkit Metropolian ja Humakin  opiskelijoilta, jotka olivat työn opinnollistamisen periaatteella suorittaneet samalla reippaan määrän opintopisteitä tutkintoonsa. Toinen heistä oli koko tapahtuman some-vastaava, joka tehtävässä ja siihen liittyneissä opinnoissa suoritti samalla 20 opintopistettä digitaalisen kulttuurin opintojaan. Toinen oli tapahtumatuotannosta vastaava, joka suoritti samalla mm. 20 opintopistettä liiketalouden opintoja vastatessaan samalla tapahtumatuotannon taloudesta. Tapahtuma vaatii monenlaista osaamista, tarvittiin rakentamista, logistiikkaa, terveydenhoitoa, majoituspalveluja, viestintää, kansainvälisyysosaamista jne. Kaikkea sitä, mitä mekin täällä SAMKissa tuotamme.

Vapaaehtoistyötä ei aina mielletä työksi. Työn opinnollistamisen kannalta työ ja vapaaehtoistyö ovat kuitenkin samalla viivalla silloin, kun osaamista tunnistetaan ja tunnustetaan korkeakoulussa, Tässä on vielä tekemistä, ylipäätään siinä, että työn ja vapaaehtoistyönkin opinnollistamisesta saadaan korkeakoulutuksessa siihen arvoon, mikä sille on haluttu antaa hallitusohjelmassa ja korkeakoulupedagogiikan kehittämisessä laajasti.

Mikä sitten saisi vauhtia työn opinnollistamisen tasavertaisten käytänteiden luomiseen? Edellytyksiä sille on. Reippaasti yli puolet korkeakouluopiskelijoista tekee työtä opintojensa ohella. Joka kolmas suomalainen toimii vapaaehtoistyössä ja Tilastokeskuksen mukaan heistä 78 % osoittaa kiinnostusta opinnollistamiseen. Suurin haaste on varmasti opetuksen käytännöissä, myös opettajien osaamisessa ja opiskelijoiden tietoisuudessa opinnollistamisen mahdollisuudesta. Opettajien pedagoginen täydennyskoulutus voisi tähän tuoda apua osaltaan. Tietoa opinnollistamisesta on kuitenkin varsin avoimesti saatavissa amkverkkovirta-sivustolla. SAMKissa työn opinnollistamisen prosessia on mallinnettu syksystä alkaen ja työ jatkuu tänä vuonna. Tähän työhön pääsee mukaan vaikkapa ottamalla yhteyttä allekirjoittaneseen näin alkajaisiksi.

Opinnäytetyöt välittävät kuvaa monipuolisesta ja monialaisesta AMK-koulutuksesta

SAMKissa toteutettiin syksyn aikana opinnäytetöiden laatuun liittyvä sisäinen auditointi kesällä 2016 valmistuneista töistä. Sain olla yksi töiden lukijoista ja oli hienoa huomata, kuinka erilaisista aiheista ja kuinka hyviä töitä meillä tehdään eri koulutuksen aloilla.

SAMKin opiskelijoilla on käytössään hyvä opinnäytetyön ohje ja sen tukena opinnäytetyön asettelumalli, jota osataan hyvin hyödyntää. Ohje ja malli ovat myös kehittyneet jatkuvasti vuosien saatossa erityisesti opinnäytetyön kehittämisryhmän aktiivisen työn tuloksena.

Mutta oli myös kehittämiseen tähtääviä syitä, miksi sisäinen auditointi haluttiin tehdä. Opinnäytetyö on julkinen opiskelijan näyttö ammattikorkeakoulutuksen tuottamasta osaamisesta opintojen päättymisen vaiheessa. Opinnäytetyöt ovat helposti ja milloin tahansa kaikkien ulottuvilla   valtakunnallisessa Theseus-järjestelmässä. On luonnollista, että kouluttajaa kiinnostaa, millaisen kuvan ammattikorkeakoulun monialaisesta koulutuksesta ne antavat ja millaisia töitä meillä koko laajuudellamme tehdään. Halu oli myös oppia, mitä voisimme tehdä paremmin tai ehkä toisin.

Jotain myös opittiin.
Ensimmäisenä on tärkeää antaa tunnustus tekijöille ja ohjaajille hyvistä töistä. Niitä saamme vuosittain esille myös SAMKin omassa Osaaja-opinnäytetyökilpailussa.
Toisaalta kehittämiskohteitakin löytyi.
Ensimmäinen ja usein ainoaksikin jäävä luettava kokonaisuus on tiivistelmä, jonka tulisi yhdellä sivulla antaa kuva koko työstä tavoitteineen, menetelmineen ja tuloksineen. Siihen kannattaa panostaa. Totesimme myös, että menetelmäkoulutukseen on hyvä jälleen panostaa uudella innolla. Erilaisia töitä erilaisilla menetelmillä tehdään paljon, osaamista on paljon, osaaminen on hyvä vain saada yhteiseen jakoon entistä paremmin. SAMKin opinnäytetöille tehdään plagiaatintunnistustarkastus, kuten tapahtuu monessa muussakin korkeakoulussa. Lähdemerkintäkäytännöt ja siihen läheisesti liittyvä aihe plagiaatintunnistus kuuluvat myös tulevien koulutusten teemoihin.

Opinnäytetöihin kannattaa käydä tutustumassa Theseuksessa. Siellä näkee monipuolisen kirjon jo nyt, mutta opinnäytetyöt saavat myös uudenlaisia muotoja. Viime syksynä SAMKista valmistui ensimmäinen päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö.

Matkalla opetuksen metamuutokseen, oppimisen tulevaisuus 2030

Uusi vuosi on hyvä aloittaa tulevaisuustarkastelulla - vai katsommeko tätä päivää tässä kuitenkin?  Tulevaisuusajatteluun pääsee kiinni Metodixin Oppimisen tulevaisuus 2030 -blogisarjassa mukavasti pitkin vuotta 2017.

Tulevaisuuskartta Oppiminen 2030 ennakoi muutoksen sarjaa, joka itse asiassa on jo opetuksessa tapahtunut ja tapahtumassa. Sen mukaan tapahtuu metamuutos, jossa opetus henkilökohtaistuu ja oppiminen vapautuu tilasta ja ajasta riippumattomaksi. Muutoksella on aina haasteensa ja tässä sellainen on, miten Suomi säilyttää tasa-arvoisella ja korkeatasoisella koulutuksella saavuttamansa voimavarat.

Edellisestä muutoksesta seuraa opettajaprofession muuttuminen opetuksesta oppimisen aikaansaamiseen, ohjaukseen, arviointiin ja oppimisympäristöjen managerointiin oppimista tukevana ratkaisuna.

Edellisestä syntyy uudenlainen oppimisen eksosysteemi, jossa ennen käyttämättömät oppilaitoksen sisäiset ja ulkoiset ympäristöt ja sidosryhmät muodostavat oppimisympäristökokonaisuuden, jossa toimia.

Myös käsitys siitä, mitä pidetään yleissivistyksenä, muuttuu. Aiempien perus- ja käyttötaitojen rinnalla "tulevaisuudenkestävästä" oppimisen osaamisesta tulee tärkeää. Oppiminen nähdään  yhteisöjen ominaisuutena. Myös globalisaation jatkuva syveneminen tuo mukanaan kollektiivisen tekemisen ja yhteisö- ja ryhmäoppimisen haasteen.
(Lähde: https://metodix.fi/2016/12/31/oppimisen-tulevaisuus-2030)

Tulevaisuuden ennakointi ei aina osu näin oikeaan. Edellä oleva kertoo koulutuksen kyvystä uudistua, sillä oppiminen on uudistunut vauhdilla ennakoituun suuntaan. Toki vielä olemme matkallakin, mutta se on helppo tunnistaa ja tunnustaa, että opetustapahtuma, oppiminen ja oppimisympäristöt ovat monimuotoistuneet ja osaamisesta on tullut ydinasia pedagogisessa puheessa, opetussuunnitelmissa ja aina vain useammin myös opetuksen arjessa - matkalla metamuutokseen.

Hyvää joulua ja menestystä vuodelle 2017

Vuosi 2016 alkaa olla voiton puolella. Opetuksen kentällä on SAMKissa tapahtunut taas paljon ja uusia toimiakin on vireillä. Digitaalinen opettajuus hallitsi teemana vahvasti sekä puheissa että käytännössä. Uusi SAMKin strategia sai jo ensimmäisiä toimeenpanojaan, mm. lukujärjestyksiä ryhdyttiin toteuttamaan uudella tavalla tavoitteena se, että jatkossa parannamme yhteistuumin opiskelijalähtöisen työskentelyn aikataulua ja prosessia. Hankitun ja hankittavan osaamisen teema oli tärkeä ja on sitä edelleen, 27.1.17 järjestämme ensimmäisen näyttöpäivän työn opinnollistamisen teemalla. Tässä vain muutamia ihan pinnalta raapaisten.

Suuri kiitos väellemme, että olette olleet taas hienosti mukana viemässä SAMKin opetusta eteenpäin.

Hyvää ja lepoa suovaa Joulun aikaa!